Suurmiehiä, sähkötermejä ja käytännönläheisyyttä – selvitimme tarinat yliopiston rakennusten taustalla

Keskustakampus

PÄÄTALO

Vuonna 1960 valmistunut Päätalo on Tampereen yliopiston vanhin rakennus. Rakennuksen valmistuessa Tampereen yliopisto tunnettiin vielä Yhteiskunnallisena korkeakouluna, joka toimi alun perin Helsingissä.

Päätalo oli Tampereen yliopiston päärakennus, kunnes vanha Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät vuonna 2019. Yhdistymisen myötä Tampereen yliopistolla olisi ollut kaksi Päätaloa, toinen keskustakampuksella ja toinen Hervannassa, joten Hervannan kampuksen Päätalo vaihdettiin päärakennukseksi ja keskustakampus sai pitää Päätalonsa.

Tampereen yliopiston tila- ja kiinteistöpalvelujen kehittämispäällikkö Taina Vimparin mukaan Päätalo-rakennus ei ole saanut nimeään kirjailija Kalle Päätalon mukaan, vaikka välillä niin luullaan. Kyse on sattumasta. Vimpari kuitenkin toteaa, että halutessaan sellaisen johtopäätöksen voi tehdä, vaikkei Kalle Päätaloon ole ollut tarkoitus suoraan viitata.

LINNA

Päätaloa vastapäätä kadun toisella puolella sijaitsee Linna, jonka seinien sisällä toimii Tampereen yliopiston pääkirjasto.

Vuonna 2006 valmistuneen Linnan nimeämiseksi järjestettiin nimikilpailu. Ehdotuksia rakennuksen nimeksi tuli noin neljäkymmentä, mutta lopulta kilpailun järjestänyt Tampereen yliopiston tukisäätiön hallitus päätti nimetä rakennuksen itse. Syynä päätökselle oli se, että monet nimikilpailun ehdotuksista olivat vierasperäisiä. Tukisäätiön hallitus halusi, että Linnan nimi olisi suomenkielinen, kuten muidenkin keskustakampuksen rakennusten.

Rakennus päätettiin nimetä kirjailija Väinö Linnan (1920–1992) mukaan Linnaksi. Väinö Linnan mukaan nimeäminen tuntui sopivalta jo siksi, että nimen kirjastolle antaisi kirjailija, mutta myös siksi, että Linna vihittiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 1965.

Väinö Linnan teoksista esimerkiksi Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla -trilogia ovat monille tuttuja niin kirjoina kuin elokuvina. Linna muutti Tampereelle 18-vuotiaana ja asui Tampereella ja sen lähikunnissa kuolemaansa asti. Väinö Linnan elämäntyö näkyy myös Linna-rakennuksen sisätiloissa: moni talon tiloista on nimetty Linnan romaanien henkilöiden mukaan.

VIRTA

Aivan Linnan vieressä on keskustakampuksen uusin rakennus, vuonna 2009 valmistunut Virta. Rakennuksessa opiskellaan kasvatustieteitä.

Rakennus kuuluu kiinteistöosakeyhtiö Tampereen sähkökorttelille, jonka omisti rakennuksen valmistuessa Turun Seudun Osuuspankki. Turun Seudun Osuuspankki pyysi, että rakennus voitaisiin nimetä jollakin sähköön liittyvällä termillä. Virran tulevalta henkilökunnalta kysyttiin ehdotuksia rakennuksen nimeksi, ja ehdotusten sekä neuvottelujen jälkeen rakennus nimettiin Virraksi. Kuten Linnankin kohdalla, Virta tuntui suomenkielisenä sanana paremmalta nimeltä kuin esimerkiksi lainasana ampeeri.

Virrasta on tarkoitus luopua vuonna 2029, kun sen nykyinen vuokrasopimus päättyy.

PINNI

Keskustan kampusalueen laidalla kohoavat vuosina 1993 ja 2003 valmistuneet Pinni-rakennukset, joiden myötä keskustakampuksen alue alkoi hahmottua selkeämmin yhtenäisemmäksi kampuskeskittymäksi.

Pinni-nimi juontaa juurensa Otavalan pellavankehruukouluun, joka sijaitsi 1760-luvulla Viinikanojan varrella. Kehruukoulua kutsuttiin Spinniksi, joka viittaa kehräämistä tarkoittavaan ruotsin kielen sanaan spinna. Pinni-rakennusten kohdalla sijaitsi Spinninkatu, josta tuli Pinninkatu ilman s-kirjainta vuonna 1900-luvun alussa.

Pinninkadun eteläinen osa kuitenkin nimettiin uudelleen Kehruukoulunkaduksi vuonna 1992, hetki ennen Pinni A:n valmistumista.

Pinni A:sta luovutaan vuoden 2025 alussa, kun sen vuokrasopimus päättyy.

KESKUSTAKAMPUS
Päätalo
» Valmistumisvuosi: 1960
» Rakennuksessa opiskellaan esimerkiksi: kieli ja viestintätieteet
» Muuta: Tampereen yliopiston vanhin rakennus

Linna
» Valmistumisvuosi: 2006
» Muuta: Tampereen yliopiston pääkirjasto

Virta
» Valmistumisvuosi: 2009
» Rakennuksessa opiskellaan esimerkiksi: kasvatustieteet
» Muuta: Ennen Virran valmistumista varhaiskasvatusta opiskeltiin Pyynikintiellä.
» Rakennuksesta on tarkoitus luopua vuonna 2029.

Pinni (A ja B)
» Valmistumisvuosi: 1993 (Pinni A) ja 2003 (Pinni B)
» Rakennuksessa opiskellaan esimerkiksi: hallinto- ja kauppatieteet, politiikan tutkimus
» Muuta: Valmistuessaan Pinni A oli yliopiston ainoa yksikkö, jonka kaikissa työhuoneissa oli verkkoyhteydet.
» Pinni A -rakennuksesta luovutaan vuonna 2025.

Kaupin Kampus

ARVO

Kaupin kampuksella vallitsee arvokas tunnelma. Kampuksella sijaitsevat rakennukset Arvo 1 ja Arvo 2 sekä ravintola Arvo. Nimen lähdettä ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä Kaupin kampus sijaitsee Arvo Ylpön kadulla. Arvo Ylppö (1887–1992) oli kansainvälisesti tunnettu lääkäri ja arkkiatri, joka eli lapsuutensa ja nuoruutensa Tampereella. Ylppö tuli tunnetuksi myös pitkästä iästään: hän eli 104-vuotiaaksi. Arvo Ylppö vihittiin vuonna 1985 Tampereen yliopiston lääketieteen kunniatohtoriksi.

Arvo-rakennukset ovat Tampereen yliopiston uusimpia. Arvo 1 on valmistunut vuonna 2009 ja Arvo 2 vuonna 2016. Ennen Arvo-rakennuksen nimeämistä nimiehdotuksia kerättiin rakennuksen tulevalta henkilökunnalta.

KAUPIN KAMPUS
Arvo (1 ja 2)
» Valmistumisvuosi: 2009 (Arvo 1) ja 2016 (Arvo 2)
» Rakennuksessa opiskellaan: lääketiede, biotieteet ja terveystiede
» Muuta: Arvo 2 -rakennus koostuu kolmesta lohkosta, joilla on omat julkisivuvärinsä

Hervannan kampus

Hervannan kampuksella rakennusten nimet ovat hyvin käytännönläheisiä. Päärakennuksen lisäksi kampusalueella sijaitsevat Tietotalo, Sähkötalo, Rakennustalo, Konetalo, Kampusareena ja Festia. Hervannassa rakennuksia on nimetty paljolti sen mukaan, mitä niissä on alun perin opetettu.

Kampuksen vanhin rakennus, Konetalo, valmistui vuonna 1973 käytännössä keskelle metsää. Aluksi opiskelijat ruokailivat parakeissa, sillä rakennuksessa ei ollut ravintolaa. Haasteita aiheuttivat myös liikenneyhteydet: sekä bussivuoroja että -pysäkkejä oli vähän, ja matkaa täytyi taittaa myös jalan metsikön läpi.

Konetalo oli hetken aikaa kampuksen ainoa rakennus, mutta vuonna 1978 teknillinen yliopisto sai toisen rakennuksensa, Sähkötalon. Rakennus ei varsinaisesti erottunut komealla ulkonäöllään ja sitä kritisoitiin edustavan pääsisäänkäynnin puuttumisesta. Ehdotettiinkin, että sähköteekkarien ensimmäinen tenttikysymys olisi voinut olla “Etsi Sähkötalon pääsisäänkäynti.”

PÄÄRAKENNUS

Hervannan kampus sai päärakennuksensa vuonna 1983. Rakennukselle oli useampia nimiehdotuksia, kuten Mega, Ministeri, Arkki ja Valkoinen talo. Nimeämisessä päädyttiin kuitenkin lopulta kuvaavaan ja ytimekkääseen Päätaloon, joka vuonna 2019 vaihtui päärakennukseksi.

FESTIA

Vuonna 1995 Hervannan kampukselle valmistui Festia. Taina Vimpari arvelee, että nimi viittaa rakennuksessa sijaitsevaan juhlasaliin.

Jutussa on käytetty Taina Vimparin haastattelun lisäksi lähteinä kirjoja Murros ja mielikuva: Tampereen yliopisto 1960–2000 (Kaarninen, 2000), Hyöty ja tiede: Tampereen teknillisen yliopiston historia 1965–2015 (Häikiö, 2015) sekä Tampereen kadunnimet (Louhivaara, 1999).

HERVANNAN KAMPUS
Konetalo
» Valmistumisvuosi: 1974
» Muuta: Hervannan kampuksen vanhin rakennus.

Sähkötalo
» Valmistumisvuosi: 1978
» Muuta: Lama-aikana rakennettu Sähkötalo oli rakennuskustannuksiltaan aikansa halvin rakennus Suomessa.

Päärakennus
» Valmistumisvuosi: 1983
» Muuta: Alun perin Päätalo, nimi vaihdettiin päärakennukseksi Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistyessä.

Rakennustalo
» Valmistumisvuosi: 1984

Festia
» Valmistumisvuosi: 1995
» Muuta: Festiasta ollaan luopumassa vuonna 2025, kuitenkin siten, että juhlasali sekä kulkutiet rakennusten välillä säilyvät.

Tietotalo
» Valmistumisvuosi: 2001

Kampusareena
» Valmistumisvuosi: 2015