Sijoitustuloja, siirtymävaihetta, sopeuttamista – Miltä näyttää yliopiston taloustilanne?
Tampereen yliopisto valmistelee ennennäkemättömän suuria säästötoimia. Vielä vuoden 2019 päätteeksi taloustilanteen kuvattiin olevan vakaa. Yliopisto tekee vuosittain miljoonien sijoitustuotot, mutta "perustoimintaan" niitä ei haluta käyttää.
Teksti: Aapo Laakso
Kuvitus: Pauliina Lindell
Tampereen yliopisto käynnisti syyskuun puolivälissä yllättäen yt-neuvottelut, joiden myötä on tarkoitus vähentää noin 215 henkilötyövuotta. Vähennykset on rajattu koskemaan yliopiston keskitettyjä tukipalveluita joihin kuuluvat muun muassa kirjaston, laboratorioiden, tietohallinnon sekä henkilöstö- ja tutkimuspalveluiden työntekijät.
Irtisanomisten tarkoitus on tuottaa noin 14 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Myös tilakustannuksista tavoitellaan 5 miljoonan euron vuosisäästöjä, joka toteutuessaan edellyttäisi erittäin mittavia tilavähennyksiä.
Syyksi on esitetty, että yliopiston varsinainen toiminta on ollut alijäämäistä molempina kokonaisina toimintavuosina. Vuoden 2019 tulos oli miinuksella 8,9 miljoonaa euroa ja vuoden 2020 16,1 miljoonaa. Alijäämäistä varsinainen toiminta oli myös fuusiota edeltävänä vuonna 2018, jolloin TTY:n ja silloisen Tampereen yliopiston kirjanpidoista laskettu varsinaisen toiminnan vertailukelpoinen alijäämä oli 10,4 miljoonaa euroa. Ensi vuonna myös yliopiston perusrahoitus laskee 5,6 miljoonalla eurolla.
”Tuloskehitys on mennyt alaspäin trendinomaisesti. Vuosina 2013–2014 aiemmat yliopistot yhteen laskien varsinainen toiminta oli vielä selvästi plussalla. 2018, 2019 ja 2020 on oltu vakiintuneesti miinuksella”, kertoo yliopiston talousjohtaja Patrik Marjamaa.
Hämmästystä on aiheuttanut, että vielä pari vuotta sitten yliopiston talousnäkyvät olivat aivan toisenlaiset. ”Konsernin taloustilanne on vakaa”, lausutaan vuoden 2019 tilinpäätöksessä.
”Toki edelleen ollaan fuusion jälkeisessä ajassa, mutta tilanteessa ei ole mitään dramatiikkaa ja pystymme suunnittelemaan toimintaamme vakaasti eteenpäin”, totesi loppuvuodesta 2019 Ylen haastattelussa yliopiston silloinen, nyt opintovapaalla oleva talousjohtaja Heli Huhtala.
Samassa haastattelussa Huhtala toteaa, että fuusion jälkeinen henkilöstökulujen kasvu oli budjetoitu jopa yläkanttiin, eikä niissä ”ole supistustarpeita sinällään”.
⠀
Ennen fuusiota molempien edeltäjäyliopistojen taloutta reivattiin vastaamaan valtionrahoitukseen tehtyihin leikkauksiin. Keskustassa pidettiin vuonna 2016 yt-neuvottelut, joilla tavoiteltiin kahden miljoonan vuosittaisia säästöjä ja kustannusten alentamista vuosille 2017 ja 2018. Yt-neuvottelut eivät johtaneet irtisanomisiin, vaan työtä järjesteltiin uudelleen.
TTY:llä vuonna 2016 sen sijaan päädyttiin irtisanomaan yt-neuvotteluissa 40 henkeä. Yt-toimet tehtiin osana noin 10 miljoonan euron säästöjä.
Molempien yliopistojen talous saatiinkin takaisin plussan puolelle vuodeksi 2017. Vuodesta 2017 vuoteen 2020 yliopistojen yhdistymisprosessia tuettiin valtion puolelta yhteensä 28 miljoonalla eurolla. Summasta ei ole eritelty Tamkille maksettua osuutta.
Tämä siirtymävaiheen rahoitus oli yksi keskeinen syy sille, miksi TTY-säätiön hallitus painoi fuusion suhteen jarrut pohjaan syksyllä 2016. Säätiön hallituksen mielestä siirtymävaiheen kustannuksiin tarvittaisiin 50 miljoonaa euroa. Yliopistojen yhdistyminen kuitenkin sinetöitiin, kun TTY-säätiön hallitus sai läpi vaatimuksensa strategisesta johtamisjärjestelmästä, eli käytännössä yliopiston ulkopuolisista ihmisistä kootusta hallituksesta, sekä fuusion myöhäistämisestä vuoden 2018 alusta vuoden 2019 alkuun. Fuusiolle siis ennakoitiin kuluja enemmän kuin siihen oli tulossa rahoitusta.
Sitä, kuinka suuret fuusiosta aiheutuneet kulut lopulta on aiheutuneet, on erittäin työlästä selvittää. Vuosikertomuksista on kuitenkin todettavissa esimerkiksi se, että molempien yliopistojen talous painui miinukselle fuusiota edeltäneenä vuonna 2018.
Kansanedustaja ja Tampereen entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kyseli fuusiokustannusten maksajan perään Suomen hallitukselle lokakuussa 2019 esittämässään kirjallisessa kysymyksessä. Ikonen toimi alkuvuodesta 2018 hetken myös Tampere3-yhdistymishankkeen johtajana, joten aihepiiri on hänelle tuttu, vaikka pesti jäi yllättäen vain reilun kahden kuukauden mittaiseksi Ikosen siirtyessä kokoomuksen valtiosihteeriksi.
”Millä tavoin hallitus varmistaa fuusioituneiden korkeakoulujen, kuten Tampereen korkeakouluyhteisön, menestyksekkään liikkeellelähdön niin, että fuusiokustannukset eivät jää rasittamaan varsinaista toimintaa?”, kuuluu kirjallinen kysymys kokonaan.
Tiedeministeri Hanna Kosonen (kesk.) vastasi Ikosen kysymykseen:
”Olen samaa mieltä kirjallisen kysymyksen allekirjoittajien kanssa siitä, että fuusioitumisesta syntyvät kustannukset eivät saa syödä korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen laatua. Korkeakoulujen fuusioituminen ei saa olla itsetarkoitus, vaan tämän on perustuttava yhdistymisestä saataviin toiminnallisiin ja taloudellisiin hyötyihin sekä tätä kautta syntyvään yliopiston vaikuttavuuden vahvistumiseen.”
Vastauksessa Kosonen nostaa esiin myös sen, että valtio on fuusion nimissä pääomittanut uutta yliopistoa vuonna 2018 yli 11,2 miljoonalla eurolla. Myös vuonna 2020 valtio pääomitti yliopistoa noin 4 miljoonalla eurolla.
Vuonna 2016 keskeyttäessään yhdistymisneuvottelut TTY-säätiö vaati yliopiston pääomittamista jopa 200 miljoonalla eurolla, jotta voitaisiin taata ”yhtäläiset kehittämismahdollisuudet kaikille tieteenaloille”.
⠀
Yhteensä yliopistolla on nykyään sijoitettuja pääomia yli 450 miljoonaa euroa. Niiden tuotot ovat nousseet säästötoimien partaalla puheenaiheeksi.
Jos aihetta voi lyhyesti kerrata, niin yliopistojen pääomittaminen alkoi vuonna 2010 voimaan tulleen uuden yliopistolain myötä. Yksi lakimuutoksen keskeisiä asioita oli, että yliopistot erotettiin valtionhallinnosta omiksi oikeushenkilöikseen.
”Aikaisemminhan yliopistot olivat käytännössä valtion tilivirastoja, eli osa valtiontalouden kokonaisuutta ja maksuvalmius oli turvattu valtion kassan kautta”, kuvailee Tampereen yliopiston talousjohtaja Patrik Marjamaa.
Valtio pääomitti yliopistoja lakiuudistuksen korvilla sadoilla miljoonilla euroilla, koska ei enää seissyt niiden talouden turvana.
”Yliopistojen pääomituksen tarkoituksena oli turvata niiden maksukyky, vakavaraisuus ja luottokelpoisuus”, todetaan yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin loppuraportissavuonna 2016.
Tampereen yliopiston satojen miljoonien sijoituspääoma myös tuottaa. Vaikka yliopiston varsinainen toiminta oli vuonna 2020 16,1 miljoonaa euroa tappiollista, oli tilikauden kokonaistulos 5,5 miljoonaa euroa plussan puolella, kun tulokseen lisätään sijoitusten tuotot.
Sijoitusten tuotto oli vuonna 2020 2,7 prosenttia. Yliopiston pitkän aikavälin tuottotavoite on 3 prosenttia. Esimerkiksi Aalto-yliopiston sijoitusten vuosituotto edelliseltä vuosikymmeneltä on kulujen jälkeen 4,9 prosenttia ja Jyväskylän yliopiston 6,9 prosenttia. Edeltävä sijoitusvuosi 2019 oli yliopistojen kannalta loistava osakemarkkinoiden voimakkaan kasvun vuoksi, ja siltä näyttää myös kuluva vuosi. Vuoden 2021 ensimmäisen puolikkaan aikana Tampereen yliopiston sijoitusten tuottoprosentti on noussut yli 9:ään, euromääräisesti tuottoa tuli yli 40 miljoonaa euroa.
Kyse ei olekaan siitä, ettei rahaa varsinaisesti ole, vaan siitä, mihin sitä käytetään. Tampereen yliopistossa sijoitustuottojen käytöstä päättää yliopiston hallitus.
Vuonna 2009 uudistetussa yliopistolaissa sijoitustuottojen käytöstä ei mainita itse lakitekstissä, mutta esityksen eduskunnalle annetuissa lakiehdotuksen yleisperusteluissa todetaan, että ”Finanssisijoitusten tuottoja yliopistot voivat käyttää koulutus- ja tutkimustoimintansa kehittämiseen.”
Patrik Marjamaan nostaa kirjauksen esiin sijoitustuottojen käytöstä kysyttäessä.
”Yliopiston hallituksen tavoitteena ollut se, että sijoituspääoman tuotot pyrittäisiin kohdentamaan jatkossa koulutuksen ja tutkimuksen uusiin avauksiin ja kehittämiseen. Nyt tilanne on ollut se, että kun varsinainen toiminta on ollut miinuksella, niin sijoituspääoman tuotoilla on katettu varsinaisen toiminnan alijäämää sekä palveluvetoista kehittämistä, mikä ei ole fuusiovaiheen päätyttyä enää tarkoituksenmukaista.”
Lakiesityksen yleisperustelujen kirjausta ei voi pitää velvoittavana, vaan päätös on yliopiston. Yleisperusteluissa mainitaan, että yliopistot päättävät itsenäisesti varallisuutensa hoitamiseen liittyvistä asioista ja varallisuutensa tuottojen käyttämisestä.
Talousjohtajan mukaan sopeuttamistoimet ovat myös luonnollinen osa fuusiota.
”Yliopiston strategiassa on tavoitteeksi asetettu se, että fuusion myötä hyödynnetään synergiaedut ja tehostetaan tukipalveluita, ja toisaalta vahvistetaan ydintoimintojen resursointia. Siitähän tässä on kyse: Yliopisto on uusi kokonaisuus ja täytyy katsoa, miten resurssit kohdennetaan.”
Visiiri ei toistaiseksi ole onnistunut samaan tietoa siitä, mihin konkreettisiin tarkoituksiin yliopiston sijoitustoiminnan tuotot halutaan käyttää.
Juttua päivitetty 27.10. kello 12.54: Lisätty linkkejä tekstin lähteisiin, täsmennetty tietoa TTY:n vuoden 2016 säästötoimista ja lisätty maininta TTY-säätiön vuonna 2016 esittämästä vaatimuksesta 200 miljoonan euron pääomituksesta. Täsmennetty yliopistolain yleisperustelussa esitettyjen seikkojen muotoilua.