Tamperelaisissa osakunnissa tutustutaan poikkitieteellisesti ja hoidetaan koti-ikävää – aktiivien puute aiheuttaa huolta toiminnan jatkumisesta
Teksti: Simu Perälä
Kuvitus: Taneli Himanen
Helsingissä Suomen vanhimpien osakuntien historia ulottuu jo 1600-luvulle, mutta tamperelaiset ovat vähän tuoreempia. Korkeakouluyhteisön kolmesta osakunnasta vanhin on Tampereen teekkarien eteläpohjalainen osakunta TTEPO, perustettu 1982. Liki nelikymppisellä osakunnalla on jäseniä kolmisen sataa.
TTEPO:ta nuorempien, vuonna 2014 perustetun savolaisosakunta Savotan ja vuonna 2009 toimintansa aloittaneen Tampereen yliopiston pohjalaisosakunta TYPO:n tulevaisuudet taas näyttävät tällä hetkellä epävarmoilta.
SAVOTTA perustettiin, kun Tampereelle muuttaneet opiskelijat päättivät verkostoitua koti-ikävää lievittääkseen. Savolaisuuden äänenkannattajana Savottaa edelsi Tampereen savolainen osakunta, jonka toiminta oli kuitenkin loppunut muutamia vuosia ennen Savotan perustamista.
Nyt Savottaa uhkaa sama kohtalo kuin edeltäjäänsä.
”Aktiiveja on oikeastaan enää vain hallitus”, Savotan puheenjohtaja Janne Kröger sanoo.
Kröger arvelee, että nuoremmalla opiskelijasukupolvella ei ehkä ole halua verkostoitua kotipaikan tai perinteiden kautta toisiin opiskelijoihin.
”Toki osakunnalla on myös haaste siinä, miten vedota nuorempiin.”
⠀
Samanlaisten haasteiden kanssa kamppailee Tampereen yliopiston pohjalaisosakunta TYPO, joka on viettänyt hiljaiseloa koko kuluneen vuoden.
Paperilla TYPO:lla on jäseniä kuutisenkymmentä, mutta aktiiveja ei hallituksen lisäksi ole. Enemmistö osakuntaan liittyneistä on jo valmistunut tai muista syistä jättäytynyt pois toiminnasta.
Kuluvan vuoden ajan osakuntaa on pidetty hallinnollisesti yllä ja säilytetty mahdollisuus jatkaa toimintaa tulevaisuudessa.
⠀⠀
Toistaiseksi sekä Savotan että TYPO:n tulevaisuus on vielä avoin. TYPO:n toiminta on vielä loppuvuoden tauolla ja puheenjohtaja Kea Pesosen mukaan päätöksiä jatkosta tehdään ensi keväänä.
”Yritämme saada osakuntaan uusia tekijöitä. Jos emme löydä ketään, niin TYPO:n toiminta luultavasti lopetetaan.”
Savotan hallituksen on tarkoitus kokoustaa vielä tänä vuonna. Kokouksen jälkeen selviää, voidaanko osakunnan toimintaa enää jatkaa.
⠀
Hervantalaislähtöisen TTEPO:n tilanne on toinen. Vaikka koronapandemian vuoksi toiminta on vähentynyt huomattavasti, ei osakunta kärsi jäsenkadosta.
Osakunnan puheenjohtaja Juho Hulkko sanoo, että vallitsevan tilanteen takia toiminnasta kiinnostuneiden tavoittaminen on ollut hankalampaa kuin yleensä. Teekkarien fuksimessut ovat perinteisesti olleet suurin kanava osakunnan jäsenhankinnassa.
TTEPO:n tulevaisuus ei kuitenkaan ole samoin uhattuna kuin Savotan ja TYPO:n.
”Koronan takia osakunnan kulut sekä varainhankinnan mahdollisuudet ovat vähentyneet. Osakunnalla voisi mennä paremminkin, mutta toiminta jatkuu tulevaisuudessakin”, Hulkko sanoo.
⠀
Helsingissä toimivilla vanhoilla osakunnilla on lakisääteisiäkin tehtäviä, mutta Tampereen osakunnat ovat pääasiassa perinneseuroja. Savotta on järjestänyt muun muassa kalakukkoiltoja, ja TTEPO:n tapahtumiin kuuluvat Syysvaellus sekä Koronaturnaus (toim. huom. peli, ei virus).
Osakunnat ovat luontevia paikkoja tutustua myös muiden alojen opiskelijoihin. Savotan Krögerille osakunta oli myös hyvä tapa juurtua uudelle paikkakunnalle ja hoitaa koti-ikävää.
”Savon murteen kuuleminen toimii muistutuksena siitä, mistä on kotoisin. On ollut hyvä aina välillä ’viäntää’.”
Pesosen mielestä pienessä osakunnassa on ainejärjestöön verrattuna helppoa päästä mukaan hallitustoimintaan ja toiminnan ohjaamiseen.
”Osakunnassa ei ole erityistä kilpailua hallintopaikoille pääsemisestä, eikä suurta edunvalvonnan tai opiskelijapoliittisen kädenväännön tuntua, vaan enemmän yhteisöllisen tekemisen keksimistä ja toteuttamista.”
Ja vaikka vanhat järjestöt kupsahtaisivat, tulee aina uusia. Tällä hetkellä yliopistolla liikkuu huhuja ainakin lappilaisen osakunnan perustamisesta.
Lisäksi Tampereen yliopiston liepeillä toimii Ei-turkulainen osakunta ETO. Toimituksen mielivaltaisen luokittelun mukaan sitä ei kuitenkaan voida laskea kotipaikkaosakunnaksi, koska tyypillisesti kotipaikkaa ei määritellä pelkästään sen mukaan, mistä ei ole kotoisin.