Tilamuutokset etenevät Tampereen kampuksilla – Lue katsaus viimeisimmistä käänteistä 

Tampereen yliopiston toimitilaohjelma on käynnissä.  
 
Ehdotus uudesta toimitilaohjelmasta on syntynyt rehtori Mari Wallsin aikana. Selvittely on aloitettu jo vuonna 2019, ja kampusstrategia hyväksytty vuonna 2020.  Visiiri uutisoi kesäkuussa 2021 Tampereen yliopiston kampuskehityksen suunnitelleen Linna-kirjastosta luopumista. 

Valmisteluvaiheen suunnitelmat kuohuttivat vuoden 2021 Linnasta ei luovuta -mielenosoituksissa kesästä syksyyn. Mielenosoituksissa ilmaistiin huolta yliopistodemokratian, koulutuksen ja hyvinvoinnin puolesta.  
 
Linnasta ei lopulta päätetty luopua, mutta vuonna 2019 aloitettu hanke on edelleen käytössä. Mikä on sen tilanne nyt, neljä vuotta myöhemmin? 

Istuimme alas toimitilajohtaja Pertti Iso-Mustajärven ja johtavan kampuskehityksen johtavan asiantuntijan Satu Hyökin kanssa keskustelemaan hankkeen viimeaikaisesta kehityksestä. 

Missä nyt ollaan?

Pinni A:sta ollaan Iso-Mustajärven mukaan luopumassa vuoden 2025 alussa, todennäköisesti helmikuussa.

Sähkötalon purku- ja uudiskorjaushankkeiden on määrä alkaa huhtikuussa, ja hankkeet näkyvät ensivaiheessa esimerkiksi tekniikan siirtämisenä ja purkuina. Sähkötalo-hanke toteutuu kahdessa päävaiheessa. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu uudisrakennusosa ja ensimmäinen osa peruskorjauksesta.

Festiasta ollaan luopumassa vuonna 2025, kuitenkin siten, että juhlasali sekä kulkutiet rakennusten välillä säilyvät. Keskustakampuksen Virrasta luovutaan vasta vuonna 2029.

Keväällä 2024 alkavat Pinni B:n kalustus-ja remonttihankkeiden valmistelut, ja niiden jälkeen käynnistetään esiselvitys Päätaloon tapahtuvista muutoksista. Yhteisen Hubin kehittämisestä opiskelijoiden kanssa on Hyökin mukaan puhuttu. 

Toimitilasuunnitelman mukaan Kaupin kampuksen Arvo 1-rakennuksesta oltaisiin luopumassa alivuokraamalla vuosina 2023–2024. Kampuksen käyttäjämäärät ovat lisääntyneet, eikä aiempia suunnitelmia voida toteuttaa, Iso-Mustajärvi kertoo. Joitakin tiloja ollaan kuitenkin jo alivuokrattu. 

” Olemme kiinteistönomistajaan yhteydessä, ja he hyväksyvät alivuokralaisen, joka vuokrattuun tilaan tulee. Jos meille tulee alivuokralainen, sen tulee olla sekä kiinteistön omistajan hyväksymä toimija, että meidän (yliopiston) hyväksymä toimija.” 

Iso-Mustajärven mukaan tiloihin hyväksytään sellaisia alivuokralaisia, jotka sopivat yhteen yliopiston toiminnan kanssa. Esimerkiksi hän antaa Pinni B:ssä toimivan Voionmaan koulutuskeskuksen. 

“Voionmaan koulutuskeskuksen toiminta soveltuu hyvin yliopiston toiminnan yhteyteen Eivät ne meidän alivuokralaisemme ole ketä tai mitä tahansa,” hän vakuuttaa. 

Toimitilatyöryhmien viidakossa 

Toimitilaohjelmahankkeiden ohjausryhmät valmistelevat esitykset rehtorin päätöksille.  

Toimitilaohjelman ohjausryhmässä mukana ovat kaikki dekaanit, opiskelijoiden ja henkilöstön edustus sekä palveluyksiköiden edustusta.   

“Rehtorin päätöstä linjaa tai ohjaa toimintaohjelman ohjausryhmässä käytävä keskustelu, joka pohjautuu hankkeen ohjausryhmässä tehtyyn valmisteluun,” Satu Hyökki sanoo.  

Toimitilaohjelmahankkeissa tilatyöryhmät edustavat tilojen käyttäjiä eli esimerkiksi opiskelijoita ja henkilökuntaa. 
 
Kampuskehitysryhmät koostuvat yliopiston henkilöstö- ja opiskelijajäsenistä. Niiden tehtävänä on tuoda esiin edustamiensa tiedekunnan tarpeita ja tavoitteita toimitila-asioissa 
 
  Toimitilaohjelman yhteisöasiantuntijaryhmät kokoontuivat vuosina 2022-2023. Niiden tehtävänä oli valmistaa teemansa mukainen,  esimerkiksi työympäristöä tai oppimisympäristöä käsittelevä ohjelmaesitys. 

“Yhteisöasiantuntijaryhmiin oli avoin haku, ja niin opiskelijat kuin asiantuntijatkin saivat hakea Ryhmien valmistelemat ohjelmat ohjaavat työympäristöjen ja oppimisympäristöjen suunnittelua näissä eri hankkeissa.” Hyökki kertoo. 

Ympäristöystävällisyyttä ongelmista luopumalla?

Tilaleikkauksia on perusteltu hiilijalanjäljen vähentämisellä. Kiinteistötilat muodostavat 25 prosenttia eli toiseksi suurimman osan yliopiston hiilijalanjäljestä. 
 
Toimitilaohjelmaan liittyvässä kyselyssä nousi ilmi, että moni opiskelija kokee til 
oista luopumisen vain tapana siirtää päästöongelmat uusille vuokralaisille. 

Satu Hyökin mukaan Suomen yliopistokiinteistöt Ooy:n omistamissa rakennuksissa, jonka vuokralaisina yliopisto 85-prosenttisesti on, hiilineutraalius on saavutettu, kiitos päästökompensaation ja “toimenpiteiden”. 
 
Iso-Mustajärvi  huomauttaa, että SYK Oy:n Tampereella ostama kaukolämpö on jo nyt hiilineutraalia. Iso-Mustajärven mukaan Tampereen energia pyrkii hiilineutraliuuteen – haastattelussa hän mainitsee, että aiemmin Tampereen kaupungin sähköntuotantomuodot ovat rajoittaneet  hiilineutraliuspyrkimyksiä. 

Riittääkö tilaa olla ja opiskella?

Hervannan kampuksella keskitetään Research Hubiin niitä laboratorioita, jotka eivät koske automaatio-, rakennus- tai konetekniikkaa. Lisäksi joitakin Pinni B:n laboratorioita siirtyy Sähkötaloon ja Linnaan. 

Opiskelijoita on huolettanut etäopetuksen lisääntyminen ja se, ettei kampuksilla jatkossa ole tilaa kohtaamisille tai opiskeluun. 

Pertti Iso-Mustajärven mukaan tarpeiden täyttymisen varmistamiseksi tulevaisuuden opetukseen on tehty simulaatioita. Lisäksi osa opetuksesta siirtyy Hervantaan, mikä puolestaan vapauttaa opiskelutiloja keskustakampuksella 

“Tavoitteena on ollut säilyttää opetustilojen taso. Määrääkin tärkeämpää on se, että käytössä on oikeanlaisia opetustiloja” Satu Hyökki lisää. 

Vapautuvia tiloja remontoidaan Iso-Mustajärven ja Hyökin mukaan vastaamaan tarpeita. Esimerkiksi Pinni A:sta poistuville tasalattialuokille remontoidaan korvaajia jäljelle jäävistä tiloista. 

“Opiskelijat voi olla siinä kohdassa ihan rauhassa. Opetuksen varattuja tiloja on ihan riittävästi tulevaisuudessakin opetusta varten,” Iso-Mustajärvi sanoo. 

Opetustiloja aiotaan tulevaisuudessa käyttää itsenäiseen opiskeluun, ja auloja kalustetaan ryhmätöihin sopivaksi. Henkilökunnan tiloja aiotaan yhteiskäyttää. 
 

Jumppapalloja virikkeiksi?

Tilamuutosten lisäksi edessä on uusien kalusteiden aikakausi. 

”Yksi hyöty, mitä tilamuutosten yhteydessä voidaan saavuttaa, on parantunut työergonomia. Kun tiloja uudistetaan, kalustusta uudistetaan, ja sillä saavutetaan etuja työtyytyväisyyteen  liittyen”, Pertti Iso-Mustajärvi toteaa.  

Tuleeko yliopiston käyttöön vaikkapa jumppapalloja raskaita päiviä piristämään? 

Iso-Mustajärven mukaan niitä on jo lainattavissa Hervannan kampuksella palveluiden työtiloissa. 

”Siten vaikutetaan ihmisten liikkuvuuteen, viihtyvyyteen, toiminnallisuuteen ja siihen, että kukin jaksaa toimia virkeänä työssään.” 

Akateemista leikkikenttää ei yliopistosta tule. 

“Kun on tehty kalustamispilotteja ja kyselty opiskelijoiden näkemyksiä, loppujen lopuksi halutut kalusteet ovat jotain ihan muuta kuin säkkituoleja. Jos halutaan oikeasti opiskella, on toivottu hyviä tuoleja ja pöytiä, ja niitä on myös toteutettu,” Satu Hyökki sanoo. 

Tiesitkö, että…
Pinni A valmistui vuonna 1993.