TREY:n edustajisto hyväksyi linjapaperin – Miksi intersektionaalisesti feministinen?

Tampereen ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi keskiviikkona 28.4. pidetyssä kokouksessaan 28.4. uuden linjapaperin, joka asettaa ylioppilaskunnan arvoja ja toiminnan tavoitteita.

Nyt hyväksytty linjapaperi korvaa TREY:n perustamisvaiheessa vuonna 2018 tehdyn paperin.

Uuden linjapaperin valmistelu alkoi jo viime vuoden puolella. Suurinta keskustelua on herättänyt linjapaperiluonnoksen kirjaus, jossa todetaan TREY:n olevan feministinen ylioppilaskunta. Viime viikolla järjestetyssä edustajiston kokousta valmistelleessa iltakoulussa luonnoksen feminismikirjaus täsmennettiin muotoon ”intersektionaalisesti feministinen ylioppilaskunta”.

Aihetta koskeneen kommentin jätti iltakoulussa Kahden Tähden Teekkareita edustava Iiro Parhankangas. Hän kommentoi esitystä yksityishenkilönä, ei edustajistoryhmänsä puolesta.

”Koska feminismin käsitteenä voi pahimmillaan ymmärtää väärin, sen nimissä voidaan tehdä erikoisiakin asioita ja siihen voidaan yhdistää aatteellisia kummallisuuksia, intersektionaalisuuden lisääminen selittää auki minkäkaltaisesta feminismistä tässä yhteydessä on kyse ja mihin TREY haluaa sitoutua”, todetaan kommentin perusteluissa.

Lopulliseen linjapaperiin kirjattavasta muotoilusta päädyttiin äänestämään edustajiston kokouksessa, jossa vastakkain oli intersektionaalisen feminismin sisältävä pohjaesitys ja käytännössä samansisältöinen vastaesitys, mutta ilman termiä. Pohjaesitys voitti äänin 34–11. Äänestyksessä annettiin yksi tyhjä ääni.

Lyhyesti intersektionaalinen feminismi tarkoittaa tasa-arvon tarkastelua siitä lähtökohdasta, että yksilön asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat samanaikaisesti monet asiat, kuten sukupuoli, etnisyys, terveydentila ja taloudellinen asema.

Toinen termiäänestys järjestettiin siitä, kirjataanko linjapaperiin pohjaesityksen mukaisesti TREY:n ja yliopiston sitoutuvan antirasimiin vai muutetaanko kirjaus muotoon ”TREY ja yliopisto eivät hyväksy rasismia”. Pohjaesitys voitti äänin 36–4, 7 äänesti tyhjää.

”Toki tällaisesta asiasta kun keskustellaan, niin korostuvat sekä niiden mielipiteet, jotka eivät pidä tällaisista termeistä, että ne, joille on tärkeä asia että termi siellä lukee. Tässäkin kokouksessa kuitenkin huomattiin, että äänestys ei ollut kovin tiukka. Ehkä sanoisin, että loppupeleissä tämä ei ole niin jakava kysymys kuin ajoittain annetaan ymmärtää”, sanoo edustajiston puheenjohtaja Nelly Kivinen.

Kivinen pitää nykyaikaisena, että ylioppilaskuntien tasoiset suuret toimijat viestivät arvomaailmaansa termeillä, kuten intersektionaalisella feminismillä ja antirasismilla.

”Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tällaisten termien käyttö ikään kuin antaa viestin, että näiden asioiden eteen tehdään aidosti työtä. Mutta edustajistossakin on erilaisia näkökulmia, että millaisen viestin se välittää, ja siksi osa esitystä myös vastusti.”

Tietoteekkareilta runsaasti esityksiä

Molempien termikirjausten vastaesityksistä vastasi Tietoteekkarien konkariedustaja Veli-Matti Korpelainen. Korpelaisen mukaan häntä pelottaa, alkaako opiskelijapolitiikassa seuraavaksi vääntö termien oikeasta sisällöstä.

”Muutosesityksissä feminismin ja antirasismin kohdalla oli kyse siitä, että kirjattaisiin linjapaperiin yksiselitteisesti meidän yhdenvertaisuustavoitteet ja mahdollisesti sitten myös ne keinot, joiden avulla niihin tavoitteisiin päästään. Feminismi ja antirasismi tarkoittavat käytännön tasolla hyvin erilaisia asioita riippuen siitä, että keneltä mennään kysymään”, toteaa Korpelainen.

Yhteensä Tietoteekkarien ryhmä teki linjapaperiin kolmetoista muutosesityksiä, joissa muun muassa vaadittiin ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä luopumista, vastustettiin englannin lisäämistä hallintokieleksi ja vastustettiin hiilikompensaatioita ylioppilaskunnan ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Ehdotukset eivät saaneet äänestyksissä kannatusta.

Läpi meni sen sijaan Hallintotieteilijöiden liiton muutosesitys, jonka myötä linjapaperiin kirjattiin tavoite maksuttomasta YTHS:n tuottamasta terveydenhuollosta. Ehdotus voitti äänin 30–17 pohjaesityksen, jossa puhuttiin YTHS:n sijaan julkisen sektorin toteuttamasta terveydenhuollosta. Hallintotieteilijöiden muutosesitys oli melko samansuuntainen Tietoteekkarien samasta kohdasta jättämän esityksen kanssa. Äänestystulos oli kokouksen tiukin.

Jättiurakka maalissa

Edustajiston puheenjohtajan Nelly Kivisen mukaan nykyinen linjapaperi sisältää ennen kaikkea selkeämmin ja rohkeammin asetettuja tavoitteita kuin edeltäjänsä.

”Edellistä dokumenttia valmistellessa ylioppilaskunta oli vielä aivan uusi, ja siinä kohtaa varmasti varottiin monia mielipiteitä jakavia kysymyksiä. Uudessa linjapaperissa on kirkastettu monia kohtia ja yhä enemmän pystytään kuvaamaan ylioppilaskunnan vaikuttamistavoitteita.”

Nyt paperiin kirjattuja tavoitteita on muun muassa opintotuen kaksivaiheisuuden poisto ja perustulomallin kannatus. Lisäksi linjapaperissa otetaan kantaa siihen, millaisin kannustimin yliopistojen rahoitusta tulisi ohjata.

Linjapaperityö on ollut ylioppilaskunnalle pitkäkestoinen ponnistus. Kivisen mukaan seuraava iso työnsarka löytyy ylioppilaskunnan taloudesta, jota korona on jonkin verran kolhinut.

Linjapaperikeskustelun sisältänyt kokous venähti lopulta varsinaiseen maratonmittaan, sillä kello 16.21 avattu kokous päättyi vasta kello 22.39. Edustajisto kokoontuu kevätlukukaudella vielä kerran ennen kesätaukoa.