Tampereen Teekkareiden juhlavuosi alkaa – luvassa yleinen kutsu jäynäämään ja rastikierros vuohen muistolle
Juhlavuoden tarkoituksena on juhlistaa teekkarikulttuuria ja tuoda sitä näkyväksi keskustasta Hervantaan.
Teksti: Juuso Pikkarainen
Kuvat: Treyn arkisto ja Teekkarimuseo
Tampereen Teekkarit juhlivat tänä vuonna 60-vuotista taivaltaan. Suunnitteilla on erilaisia tapahtumia niin teekkarikansalle kuin tavan tamperelaisillekin.
”Ideana on, että juhlavuoden tapahtumat toisivat yhteen niin Hervantaa kuin koko Tamperettakin”, juhlavuosikisälli Veera Hursti kertoo.
Toinen tavoite on juhlistaa teekkareiden omaleimaista kulttuuria ja levittää tietoa Tampereen Teekkareiden historiasta erityisesti teekkareille itselleen.
”Todella monella teekkariperinteellä on jonkinlainen lore, että mistä se on lähtöisin, jota moni ei usein tiedä”, Hursti sanoo.
Teekkari-lore on usein eräänlaista hiljaista tietoa, jota juhlavuoden kunniaksi halutaan tehdä tunnetuksi.
”Ne ovat sellaisia juttuja, mitä yleensä oppii siinä vaiheessa, kun olet opiskellut ja ollut järjestötoiminnassa mukana jonkun viisi vuotta”, Hursti naurahtaa.
”Ilmeisesti Nyyrikki oli vuohi”
Moni juhlavuoden tapahtumista on vielä suunnitteluvaiheessa. Luvassa pitäisi kuitenkin olla ainakin erilaisia saunatapahtumia Teekkarisauna Mörrimöykyssä, kiltojen avajaisfestarit sekä kymmenen vuoden takaisen Nyyrikin kierroksen uusinta.
”Kierros on peruja TT50-juhlavuodesta. Ilmeisesti Nyyrikki oli vuohi”, Hursti tarkentaa.
Nyyrikin tarina liittyy sammalkattoisen teekkarisaunan rakentamiseen.
”Sinne katolle haluttiin vuohi, mutta koska eläinsuojelulainsäädännön mukaan sinne ei voitu oikeaa vuohta hankkia, niin tilalle saatiin vuohipatsas.”
Vuohen päätyminen saunan katolle on myös jonkinlainen esimerkki teekkarikulttuuriin elimellisesti kuuluvista jäynistä, eli pienistä kepposista. Tarkoitus olisi innostaa muutkin kuin fuksit tekemään jäyniä.
”Yritämme houkutella kaikki joukolla jäynäämään pitkin vuotta.”
Teekkarit näkyväksi kaupungilla
Juhlavuoden kalenteri ei suinkaan ole vielä täynnä. Jo tähän mennessä kaavaillut tapahtumat ovat syntyneet osittain juhlavuositoimikunnan ideoiden ja osittain riviteekkareiden toiveiden ja ehdotusten pohjalta.
”Kyselyissä on toivottu paljon kaikenlaista näkyvää ja kaikille avointa toimintaa.”
Iso tavoite olisi tehdä teekkareiden juhlavuodesta kaikille tamperelaisille näkyvää. Hervanta teekkareineen on olennainen osa Tampereen kaupunkia, ja Hurstin mukaan myös sen vetovoimaa.
Uusiakin ehdotuksia ehtii vielä lähettää. Hursti kannustaakin kiltoja ja kerhoja osallistumaan ideointiin ja tapahtumien järjestämiseen yhteisöllisyyden luomiseksi.
”Jos jollain on jokin hieno idea, niin ei muuta kuin ottaa minuun yhteyttä, ja katsotaan jos löydettäisiin siihen rahaa ja saataisiin tapahtuma järjestettyä”, Hursti ehdottaa.
Kaikkeen resurssit eivät kuitenkaan välttämättä taivu.
”Moni on toivonut ratikkamainosta, mutta se ei välttämättä toteudu ilman merkittävää yhteistyötä. Ratikkamainokset ovat aika kalliita.”
Teekkarikulttuuri on yliampuvaa ilottelua ja yhteiskunnallista vaikuttamista
Teekkarien jäynät ja tempaukset ovat tärkeä osa teekkarikulttuuria. Niitä on tehty niin opiskelijajärjestöjen välillä kuin myös yliopiston ja sen ympäristön kanssa.
Koskessa kastetut -teekkarihistoriikki kuvailee jäynien olevan luonteeltaan ”ilkikurisia mutta hyväntahtoisia”.
Jäynien merkeissä on esimerkiksi asennettu Herwood-liikennemerkkejä ja esiinnytty nopeusvalvontaa suorittavina poliiseina kysellen pysäytetyiltä kadonneen pingispallon perään.
Pitkäaikainen teekkariaktiivi Julius Haapakoski mainitsee yhdeksi suosikikseen Aallonmurtaja-jäynän vuodelta 2010, jossa samanniminen kivistä tehty taideteos sai vierelleen kyltin, jossa ”aalto” oli kirjoitettu espoolaisen, tällöin vastaperustetun Aalto-yliopiston ilmeen mukaisesti.
“Se oli ajankohtaisuudeltaan mielenkiintoinen jäynä, jolla otettiin kantaa korkeakoulukentän valtataisteluun”, Haapakoski selittää.
”Hyvä teekkarilahja on mahdollisimman iso ja turha, ja lahjan vastaanottajalle vaikea”
Jäynien ilkikurinen mentaliteetti heijastuu myös vuosijuhlalahjoihin.
”Hyvä teekkarilahja on mahdollisimman iso ja turha, ja lahjan vastaanottajalle vaikea”, kuvailee teekkarihistoriikkitiimin johtaja Niilo Jaakkola.
Esimerkistä käy Tampereen Teekkareiden järjestötila Loimion kivinen, Haapakosken arvion mukaan ”tonnin tai puolitoista” painava pöytä, jonka avulla TT on leikkimielisesti sementoitu tilan käyttäjiksi hamaan tulevaisuuteen.
Toinen legendaarinen lahja on Jaakkolan mukaan “blebiilimosse”, eli Konetalon ylioppilaskunnan kahvihuoneeseen vuonna 1987 ilmestynyt betonitäytteinen Moskvitš-henkilöauto.
Tempauksista kenties suurimpaan suosioon on noussut jokavuotiseksi tapahtumaksi muodostunut teekkarikaste, joka alkoi Haapakosken mukaan teekkarikulttuurille tyypillisesti yliampuvana ideana, joka toteutettiin ennakkoluulottomasti ”vähän yli”.
Tempauksissa on usein läsnä samankaltainen henki kuin jäynissä, mutta tarkoituksena on pelkän ilottelun lisäksi kerätä huomiota tärkeälle asialle.
“On ollut elinluovutustempausta, erilaisia NMKSV:n syöpäkeräystempauksia”, Haapakoski kertoo.
”Jäynäkulttuuri elää suvantovaihetta”
Tampereen rakentajakillan muutama vuosi sitten lanseeraamissa akateemisen luovuttamisen MM-kisoissa kannustettiin luovuttamaan verta.
Juhlavuoden tavoite jäynäämiseen kannustamisesta on hänen mukaansa hyvin tervetullutta. Haapakoski arvelee, että kynnys jäynäämiseen on ollut aiemmin matalammalla.
”Jäynäkulttuuri elää suvantovaihetta. Fuksijäynäkisa on aktiivinen, mutta yleinen jäynäily on ehkä jäänyt vähän vähemmälle viime vuosina.”