Miten eduskuntavaaliehdokkaat vastasivat opiskelijoita koskeviin väitteisiin? – Visiiri teki selvityksen vaalikonedatasta

Suomalaista vaalikevättä on vaikeaa kuvitella ilman vaalikoneita.  

Tilastokeskuksen tutkimuksessa yli puolet vastaajista koki, että vaalikone on vaikuttanut omaan ehdokasvalintaan. Vaalikoneet ovat suosituin ehdokkaita koskevan tiedon lähde, ja nuorille ne ovat sosiaalisen median ohessa suosituin tietolähde vaaleista. Mitä vaalikoneista tallentuva data meille kertoo, ja kuinka luotettavia poliittisen tiedon lähteitä vaalikoneet ovat? 

Valtiovarainministeriö (VM) esitti viime joulukuussa lukukausimaksujen käyttöönottoa korkeakoulujärjestelmän rahoituksen tukemiseksi, mutta yhdenkään puolueen eduskuntavaaliehdokkaat eivät Ylen vaalikonedatan perusteella kannata lukukausimaksuja. 

Perussuomalaiset (11,1 %) olivat myötämielisimpiä suomalaisia opiskelijoita koskevien lukukausimaksujen käyttöönotossa. Kokonaisuudessaan vain 6,9 % kaikista vaalikoneeseen vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteen kanssa. 

“Sanoisin, että emme voi silti nytkään sulkea pois lukukausimaksujen mahdollisuutta. Vaalikonevastaukset eivät ole millään tavalla sitovia”, Helsingin yliopiston politiikan tutkija Veikko Isotalo kommentoi. 

Ehdokkaat ovat Ylen vaalikoneen perusteella melko yksimielisiä koulutuksen tärkeydestä.  

“Keskusta oli vaalien alla näistä puolueista ainoa, joka ei sulkenut pois, etteikö koulutuksestakin jouduttaisi leikkaamaan. Siinä mielessä keskustan luvut ovat vähän yllättäviä: vastaajat ovat näin myönteisiä koulutuksen rahoituksen lisäämiseen”, Isotalo pohtii. 

Keskustan ehdokkaat saattoivat ajatella kysymykseen vastatessaan, että voisi olla kannattavaa poiketa tässä kysymyksessä puolueen linjasta. Äänestäjälle voi jäädä tällaisissa tilanteissa mielikuva, että ehdokas kannattaa koulutuksen rahoituksen lisäämistä, vaikka ehdokkaan puolue olisi todellisuudessa leikkaamassa koulutuksesta.  

“Se on ristiriita, joka ei tule vaalikoneessa juurikaan ilmi”, Isotalo toteaa. Ehdokkaiden vaalikonevastaukset voivat siis johdattaa äänestäjää harhaan esimerkiksi tilanteessa, jossa ehdokkaan vastaukset ovat ristiriidassa puolueen yleisen linjan kanssa. 

Isotalon mukaan on yleistä, että ehdokkaat ottavat vaalikoneessa puolueen yleisen linjan vastaisia kantoja tilanteissa, joissa se on ehdokkaille kannattavaa ja kun kyseessä on aihepiiri, joka ei ole puolueen ydinkannattajille olennainen. Esimerkiksi keskustan äänestäjille koulutus ei ole tyypillisesti tärkein äänestämispäätöstä ohjaava asia.  

Yhtenevä näkemys pääsykokeiden painoarvon lisäämisestä on yllättävä, sillä viime vuosina todistusvalinnan merkitystä on lisätty opiskelijavalinnoissa. Vaalikoneen perusteella ehdokkaat eivät vaikuta olevan tyytyväisiä siihen, että pääsykokeiden painoarvoa on pyritty viime vuosina pienentämään.  

“Opiskelijavalintauudistuksia tehtiin kokoomuksen hallituskaudella, mutta [vaalikonedatassa] kokoomuskin on tässä asiassa vähän kuin peruuttamassa”, Veikko Isotalo kommentoi.  

Väitteen vastauksissa näkyy selvästi aluepoliittinen jako, sanoo Tampereen yliopiston politiikan tutkija ja tenure track –professori Elina Kestilä-Kekkonen. 

“Keskustalla on tavoite pitää koko Suomi asutettuna, ja se näkyy tämän väitteen vastauksissa.” 

Kokoomuksella (20,2 %) ja vihreillä (21,8 %) luvut ovat vastaavasti pienemmät. Vasemmistoliitolla (53,6 %), kristillisdemokraateilla (57,8 %) ja perussuomalaisilla (51,2 %) on kannattajakuntaa myös maaseudulla, mikä voi Kestilä-Kekkosen mukaan selittää näiden puolueiden korkeampia lukuja tämän väitteen kohdalla.  

Terapian maksuttomuutta käsittelevässä väitteessä korostuu jako vasemmiston ja oikeiston välillä.  

“Prosentit ovat korkeat kyllä oikeistopuolueillakin. Esimerkiksi kokoomus on ollut vahvasti talouspolitiikan kiristämisen linjalla, joten olisihan alle 30-vuotiaiden maksuton terapia heille iso kustannuserä”, Kestilä-Kekkonen sanoo. 

Suomalaisessa järjestelmässä puolueen rooli on tärkeää muistaa: puolueen linja on aina merkittävämpi kuin yksittäisen ehdokkaan mielipide.  

“On eri asia, mitä mieltä ehdokkaat ovat ja mitä mieltä puolue on. Jos ajatellaan, että äänestäjällä on kokoomuslainen ehdokas ja maksuton terapia olisi hänelle tärkeä kysymys, niin hänen kannattaisi mennä katsomaan kokoomuksen ohjelmaa: miten se on siellä muotoiltu? Kannattaako puolue sitä?” Kestilä-Kekkonen selventää. 

Kokoomuksen eduskuntavaaliohjelmassa puolue ei kerro kannattavansa alle 30-vuotiaille maksutonta terapiaa. 

VAALIKONEET VAIKUTTAVAT äänestysaktiivisuuteen, puolueen ja ehdokkaan valintaan ja äänestäjän tietoisuuteen puolueiden ja ehdokkaiden arvoista. Vaalikoneilla on siis merkittävä rooli digitalisoituneessa demokratiassa, mutta syvemmän tarkastelun alla ne eivät vaikuta ongelmattomilta työkaluilta. Veikko Isotalon mukaan yksi ongelma on läpinäkyvyyden puute.  

“Tutkijoiden ja politiikan toimittajien rooli vaalikoneiden teossa riippuu mediasta. Olen itse kommentoinut Ylen, Helsingin Sanomien ja Iltalehden vaalikoneväittämiä. Yleensä mediatalojen omat politiikan toimitukset ja vaalikonetyöryhmä tekevät ehdotukset kysymyksistä. Tutkijoille jää tehtäväksi kommentoida kysymyksiä ja ehdottaa muutoksia muotoiluihin”, Isotalo selventää. 

Isotalon mukaan tänä vuonna myös tutkijat pääsivät ehdottamaan kysymyksiä Helsingin Sanomien vaalikoneeseen. 

“Oli tietysti positiivista, että tutkijoita pääsi nyt paremmin mukaan. Kysymyksien valinnoissa ja testauksessa olisi hyvä olla saatavilla avoimet kriteerit, jotta äänestäjät tietäisivät, miten vaalikonekysymykset ovat valikoituneet.” 

POLITIIKAN TOIMITTAJAT ovat vaalikoneita rakentaessaan poliittisia vallankäyttäjiä. Isotalon mukaan vaalikoneiden kysymysten asettelu ja valikointi on poliittisen agendan asettamisen valtaa – sillä määritellään se, mistä politiikassa vaaleissa puhutaan.  

“Vaalikoneet ovat tällöin politiikan toimittajien muodostamia kuvia politiikasta, joiden perusteella äänestäjän pitää äänestää”, Isotalo toteaa. 

Vaalikoneisiin liittyy Isotalon mukaan objektiivisuuden harhaa. Äänestäjä voi tulkita, että vaalikoneiden esittämät väitteet ovat oikeat kriteerit äänestämiselle. Ihmiset voivat kuitenkin äänestää minkä tahansa kriteerin mukaan, eivätkä vaalikoneet tuo aina esille äänestäjää kiinnostavia asiakysymyksiä.  

Esimerkiksi tämän kevään vaalikoneita kritisoitiin kulttuuri- ja taidekysymyksien unohtamisesta. Näin ollen ne ehdokkaat ja äänestäjät, joille kulttuurikysymykset ovat tärkeitä, eivät välttämättä löytäneet toisiaan. 

Ehdokkaiden vaalikonevastauksia ei ole enää jaettu avoimesti vuoden 2019 jälkeen, vaan nyt ne katoavat sen myötä, kun vaalikoneen tuki lopetetaan. Muutos johtuu EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta ja mediatalojen siihen liittyvästä tulkinnasta. 

Vaalikonevastauksiin ei ole siis olemassa systemaattista seurantaa: jos kansanedustajan poliittiset toimet ovat hänen kaudellaan ristiriidassa sen kanssa, mitä edustaja on ennen vaaleja vaalikoneisiin vastannut, ei tämä välttämättä tule ilmi.  

NÄIN JUTTU TEHTIIN
– Visiiri sai Yleltä anonymisoidun datasetin Ylen vaalikonevastauksista.
– Toimittaja Miira Parhiala tarkasteli Excelin avulla, kuinka monta prosenttia vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista on ollut valitun väitteen kanssa melko samaa tai täysin samaa mieltä.
– Ehdokkaiden näkemyksiä tutkittiin suhteessa kaikkiin vastaajiin. Tarkastelimme lisäksi puolueiden sisäisesti, kuinka monta prosenttia puolueen ehdokkaista on ollut väitteen kanssa samaa mieltä.
– Loimme datasta kerätyistä tiedoista graafiset kuvaajat. 
– Analysoimme datasta kerättyä tietoa yhdessä kahden politiikan tutkijan kanssa.