Vain 17% työntekijöistä suosittelisi Tampereen yliopistoa työpaikkana

Tampereen yliopiston loppuvuoden 2021 yt-neuvotteluita seuranneet henkilöstövähennykset sekä hallinto- ja tukipalveluiden uudelleenorganisointi ovat huonontaneet yliopiston työntekijöiden hyvinvointia. Tämä selviää työhyvinvointikyselystä ja pääluottamushenkilöiden vuonna 2022 julkaisemasta raportista.

Pääluottamushenkilöiden raportti perustuu kyselyyn, jossa selvitettiin, miten henkilöstövähennykset ja organisaatiouudistukset ovat vaikuttaneet henkilöstön työolosuhteisiin, yliopiston hallinto- ja tukipalveluiden toimivuuteen ja Tampereen yliopistoon työpaikkana.

Kyselyn vastausten antama kuva on ikävää luettavaa. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ei suosittelisi Tampereen yliopistoa työpaikkana, ja puolet vastanneista vaihtaisi työpaikkaa, mikäli saisi siihen mahdollisuuden.

”Pääsyy siihen, miksi Tampereella voidaan huonosti, ovat työn tekemisen edellytykset. Työtä on liikaa ja se on huonosti organisoitua”, kertoo Tampereen yliopistossa pääluottamushenkilönä toimiva Sinikka Torkkola.

Torkkolan mukaan nykyinen tilanne johtuu viime vuonna toteutetuista henkilöstövähennyksistä ja hallinto- ja tukipalveluiden uudistetusta toimintamallista.

Neuvottelut koskivat 1100 hallinto- ja tukipalveluiden työntekijää, joiden määrää yliopiston johto esitti vähennettävän 215 henkilöllä. Irtisanomisia perusteltiin toiminnallisilla ja taloudellisilla syillä.

Neuvotteluiden seurauksena tapahtuneiden irtisanomisten, irtisanoutumisten ja ulkoistamisen myötä hallinto- ja tukipalveluista väheni vuoden 2021 loppuun mennessä lähes 350 henkilöä.

Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ei suosittelisi Tampereen yliopistoa työpaikkana, ja puolet vastanneista vaihtaisi työpaikkaa, mikäli saisi siihen mahdollisuuden.

Pääluottamushenkilöiden raportin mukaan irtisanottujen työntekijöiden tehtävät eivät kuitenkaan poistuneet vaan ne siirtyivät jäljelle jääneille hallinnon ja tukipalveluiden työntekijöille. Lisäksi opetus- ja tutkimushenkilöstölle tuli paljon uusia työtehtäviä, jotka ennen kuuluivat hallinto- ja tukipalveluiden tehtäviin. Tämä on vienyt aikaa ydintoiminnoilta kuten opetukselta, tutkimukselta ja yhteiskunnalliselta vaikuttamiselta, raportissa todetaan.

”Uudelleenorganisoinnin myötä ihmiset saivat sellaisia tehtäviä, joita he eivät ole aikaisemmin tehneet. On myös ollut tilanteita, joissa lähiesimieskään ei ole tiennyt, miten näitä tehtäviä tehdään. Tähän tarvitsemme tukea työnantajalta. Mutta suurin ongelma on kuitenkin se, että miten niitä tehtäviä tekee, kun aika ei riitä”, sanoo Torkkola.

Vain alle kolmannes hallinto- ja tukipalveluiden henkilöistä kokee saavansa riittävästi tukea työssään. Tukipalveluiden henkilöstö kuvaa tilannetta sekavaksi.

”Ei tiedetä, kuka hoitaa mitäkin tehtävää, missä, milloin ja miten. Prosessit ovat sekavia. Koko organisaatiota on muutettu, ja aikaisemmin toimivat käytännöt ovat pirstoutuneet monin paikoin. Ihmiset eivät tiedä, mitkä heidän tehtävänsä ovat ja mitä niihin kuuluu”, Torkkola kertoo.

Tampereen yliopiston rehtori Mari Wallsin mukaan yliopiston tukipalveluita koskevien yt-neuvotteluiden tavoitteena oli yliopiston varsinaisen toiminnan talouden vakauttaminen ja tukipalveluiden toimintamallin uudistaminen. Wallsin mukaan uusi toimintamalli on saanut myös hyvää palautetta.

”Monin paikoin meidän on vielä selkiinnytettävä työprosesseja ja vastattava nopeammin käyttäjien tarpeisiin. Kehitettävää on siis edelleen, ja varmasti yhteistoimintaneuvotteluiden seurauksena käyttöönotettu palveluiden toimintamalli vaatii vielä kehittämistä. Tavoitteena on ollut, että tukipalveluiden toiminta saataisiin hyvälle tasolle tämän vuoden loppuun mennessä”, kertoo Walls sähköpostilla.

Wallsin mukaan työhyvinvointia laskevat muun muassa opetus- ja tukihenkilöstön lyhyet ja määräaikaiset työsuhteet ja selkiintymättömät uranäkymät sekä tutkijoiden paineet rahoituksen hakemisessa. Opetustehtävissä hän mainitsee ongelmaksi muun muassa digitalisaation haltuunoton.

Vain alle kolmannes hallinto- ja tukipalveluiden henkilöistä kokee saavansa riittävästi tukea työssään.

”Työhyvinvoinnin eteen pitää tehdä koko ajan töitä ja meillä on tässä varmasti parannettavaa. Otamme yliopistossa työhyvinvointiin liittyvät asiat hyvin vakavasti”, sanoo Walls.

Hän kertoo, että Tampereen yliopistossa on hyvää työsuojelutoimintaa, ja työhyvinvoinnin eteen tehdään systemaattista työtä. Työhyvinvointi onkin Wallsin mukaan parantunut kuluvan syksyn aikana.

”Yliopisto tukee henkilöstön hyvinvointia monin tavoin. Tämä
tapahtuu esimerkiksi osoittamalla tunnin työajasta liikuntaan viikoittain ja tarjoamalla henkilöstölle työhyvinvointietuja liikuntaan, kulttuuriin ja terveyspalveluihin sekä yhteisöllisyyttäkin vahvistavia virkistyspäiviä.”

Työntekijät eivät koe tulleensa kuulluiksi

Pääluottamushenkilö Sinikka Torkkolan mukaan juurisyy ongelmiin on yliopiston yleisessä päätöksenteossa, joka ei ota työntekijöiden ääntä kuuleviin korviinsa. Samanlaisen kuvan maalaa vuonna 2021 tehty työhyvinvointikysely, jossa Tampereen yliopisto sai keskivertoa huonommat tulokset kaikissa strategista johtamista koskevissa kysymyksissä.

Myös syksyllä 2022 julkaistu yliopiston johtamisjärjestelmää käsittelevä sisäisen tarkastuksen raportti listasi merkittäviä ongelmia. Sen keskeiset havainnot olivat, että johtosäännön kehitysprojektin osana toteutetut yhteisön kuulemiset ovat kaikuneet enimmäkseen kuuroille korville, kampuskehityshankkeen tavoitteet ja viestintä yliopistoyhteisölle eivät olleet riittäviä tai oikein kohdistettuja ja yliopiston päätöksentekojärjestelmää ja toiminnan logiikkaa on hankala hahmottaa puutteellisen viestinnän vuoksi.

Esimerkiksi kampuskehityshankkeen osalta Torkkola sanoo, ettei työntekijöiden antamalla palautteella ollut minkäänlaista vaikutusta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että moni hallinto- ja tukipalveluiden henkilökunnasta menetti toimistonsa, vaikka heidän työnkuvansa olisi vaatinut omaa työhuonetta esimerkiksi opiskelijoiden yksityisyydensuojan vuoksi.

”Olennaista olisi, että työntekijät tulisivat oikeasti kuulluksi. Meillä on paljon näennäisiä kuulemisjärjestelyjä. Esimerkiksi rehtorin pyöreä pöytä, joka on ennemminkin informaatiotilaisuus, jossa kerrotaan, mitä jossain toisaalla on jo päätetty. Sitten meillä on yhteistoimintaneuvosto, joka on lakisääteinen elin, mutta siellä käsitellään jo valmiita esityksiä. Päätöksiin on hirveän vaikea vaikuttaa, kun ne ovat jo esitetyssä muodossa tai valmiita. Asioista pitäisi päästä keskustelemaan silloin, kun niitä suunnitellaan”, sanoo Torkkola.

Vuonna 2021 tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan vain 17 prosenttia vastanneista suosittelisi yliopistoa työnantajana.

Torkkolan mukaan yliopistoon pitäisi saada lisää henkilökuntaa. Lisäksi opettajien ja tutkijoiden tehtäviin pitäisi kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä he joutuvat tekemään hallinnollisia tehtäviä, jotka eivät kuulu heidän työnkuvaansa.

Pääluottamushenkilöiden raportin mukaan opettajien ja tutkijoiden aika kuluu tehtäviin, joista aiemmin huolehtivat tukipalvelun työntekijät. Ydintoimintojen vahvistumisen sijaan henkilöstövähennykset ja tehtävien uudelleenorganisointi näyttävät jopa vaarantaneen yliopiston perustoiminnan.

”Tutkijat ja opettajat ovat halunneet tulla yliopistoon töihin sen työn itsensä vuoksi, mutta nyt kun työn olennaiseen sisältöön tulee siihen kuulumatonta sisältöä, silppua ja epäselvyyttä, niin se vähentää työn kiinnostavuutta. Toivon ettei se tule näkymään siinä, miten Tampereen yliopistoon hakeudutaan jatkossa töihin”, Torkkola sanoo.

Viimevuotisen työhyvinvointikyselyn mukaan vain 17 prosenttia vastanneista suosittelisi yliopistoa työnantajana. Torkkolan mukaan tietyt päätökset ovat alkaneet jo murentaa sitä pohjaa, jolle opetus ja tutkimus rakentuu.

”Nyt kun meillä on ollut tämä pääluottamushenkilöiden tekemä kysely, työhyvinvointikysely ja johtamisjärjestelmän sisäinen tarkastus, joissa kaikissa merkit loistavat punaisella, niin täytyy todella toivoa, että yliopiston hallitus ottaisi vakavasti nämä viestit, jotka ovat tulleet.”

Rehtori Mari Walls kertoo, että yliopisto seuraa säännöllisesti henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa, ja yliopistolla on hyvin toimiva työsuojelutoimikunta.

”Rehtorina minun on ollut mahdollista käydä hyvää, rakentavaa ja eteenpäin katsovaa keskustelua työsuojelutoimikunnan kanssa. Pääluottamushenkilöt puolestaan tapaavat säännöllisesti työnantajan kanssa yhteistoimintaneuvostossa.”