Tekoäly haastaa tietotyöläiset, mutta parturin tai putkimiehen työtä se ei vielä vie

Tekoälyn ja koneoppimisen kehitys on liikkunut viime vuosina hurjalla vauhdilla eteenpäin.  

Teknologia on toki kautta aikain korvannut manuaalista työtä – kaivurit ovat vieneet lapiomiesten työt – ja yhteiskunta on kerta toisensa jälkeen sopeutunut muutokseen. Vanhojen työpaikkojen tilalle on syntynyt entistä suurempi määrä uusia, ja siirtymä teknologian mukana on ollut suurelta osin kohtuullisen kivuton.

Mitä enemmän ihmisten tekemää manuaalista työtä voidaan siirtää koneiden harteille, sitä enemmän yleinen ihmiskunnan tuottavuus paranee – ainakin teoriassa. 

Yhteiskunnan näkökulmasta lupaavassa visiossa piilee murros, joka tuo mukanaan mahdollisen uhkakuvan. Siinä valtava määrä ihmisiä jää lyhyellä aikavälillä työttömäksi, kun tekoälyyn perustuvat ratkaisut vievät työpaikat ihmisnenien edestä.  

Luonnollinen siirtymä toimii parhaiten, jos muutos tapahtuu riittävän pitkällä aikajänteellä. Tekoälyn mukanaan tuomat mullistukset voivat kuitenkin olla ennennäkemättömän vauhdikkaita ja rajuja, sillä kyse on skaalautuvasta teknologiasta.  

”Mikäli joku keksii toimivan tavan tehdä rekoista täysin itseajavia kustannustehokkaalla tavalla, jää valtava määrä rekkakuskeja hyvin nopeasti työttömäksi. Kun ratkaisu on kerran keksitty, on ainoa rajoittava tekijä sen käyttöönotolle se, kuinka nopeasti tehtailla voidaan valmistaa itseajautuvia rekkoja”, toteaa Valohai-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Eero Laaksonen. 

Valohai on kansainvälinen Suomesta Piilaaksoon ponnistanut yritys, joka keskittyy MLOPS-infrastruktuurin ja arkkitehtuurin kehittämiseen. Käytännössä Valohai myy siis lapioita tekoälyn kultaryntäykseen osallistuville yrityksille. Laaksonen on seurannut tekoälyn ja koneoppimisen kehitystä hyvin läheisesti ja suurella mielenkiinnolla jo yli kymmenen vuoden ajan. 

Viime vuosisadan scifi-visioissa nähtiin tulevaisuus täynnä lentäviä autoja ja robotteja, jotka hoitavat manuaaliset työt ihmisten keskittyessä luovaan ajatustyöhön. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että asetelma on päinvastainen. Tietotyön automatisaatio etenee valtavalla vauhdilla, mutta hienomotoriseen työhön kykenevät robotit ovat vielä kaukana tulevaisuudessa.  

”Tekoäly voi analysoida valtavan määrän tietoa, luoda upeita kuvia ja sujuvalta kuulostavia tekstejä, kirjoittaa ohjelmakoodia ja antaa diagnooseja. Mutta hiuksia se ei osaa leikata vielä pitkään aikaan, eikä tehdä putkiremonttia”, Eero Laaksonen pohtii.  

”Voi olla, että tulevaisuudessa tulee olemaan entistä suurempi kysyntä fyysiselle ihmistyölle aloilla, joiden palkkaluokka ei ehkä nykyisellään ole kovin korkea.” 

Väsymätön virtuaalilääkäri 

Toisaalta juuri tekoälyn skaalautuvuuden vuoksi kyseessä saattaa olla yksi ihmiskunnan tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeimmistä teknologioista koko historian aikana, Laaksonen pohtii. Hän nostaa esimerkiksi syövän diagnosoimisen magneettikuvien perusteella. 

”Meillä voisi olla käytössä loppumaton resurssi tekoälyyn pohjautuvia virtuaalilääkäreitä, jotka pystyvät tutkimaan lähes äärettömän määrän magneettikuvia ja etsimään niistä merkkejä alkuvaiheessa olevasta syövästä. Sairauteen voitaisiin löydösten pohjalta puuttua heti alkuvaiheessa, jolloin sen hoito olisi tehokkainta ja onnistumistulos paras”, Laaksonen pohtii.  

Juuri syövän parantamiseen liittyvät mahdollisuudet saivat Laaksosen alun perin kiinnostumaan tekoälyn ja koneoppimisen kehityksestä. 

”Tekoäly tulee käymään läpi S-käyrän, ja sen potentiaali on valtava. Tekoälyn avulla voidaan helpottaa tavallisen työn lisäksi esimerkiksi syövän ja Alzheimerin taudin hoitoa tai tulvariskien kartoittamista. Näin voidaan luoda maailma, joka on terveempi ja parempi paikka elää”, Laaksonen tiivistää. 

”Me emme jättäneet kaivureita keksimättä, jotta lapiomiehillä riittäisi töitä. Yhtä lailla tekoälyn kehitystä ei kannata, eikä myöskään voida, pysäyttää.” 

Työn lopullinen päätöksenteko voi kuitenkin jäädä ihmiselle. Tampereen yliopistossa ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutusta tutkiva professori Kaisa Väänänen näkee tekoälyn ensisijaisesti työkaluna, samaan tapaan kuin tietokoneen tai minkä tahansa muun teknologian. 

”Rutiiniasioita siirretään tekoälylle, ja viime käden päätöksenteko ja korkeampi älykkyys voi jäädä ihmiselle. Pidän termistä tukiäly. Tekoäly tuskin korvaa ihmistä ainakaan lyhyellä aikavälillä, vaan työskentelee ihmisen rinnalla ja tukee työtehtävissä”, hän toteaa.   

Vaikka rekkoihin tulisi itseajava teknologia, tarvittaisiin hyttiin todennäköisesti vielä pitkään ihminen valvomaan robotin työtä. 

”Luovassa työssä tekoäly voi toimia inspiraation lähteenä, ja ihminen voi jatkojalostaa sen työtä omilla ideoillaan. Kun tekoäly analysoi magneettikuvia, ihminen tekee kuitenkin tulosten perusteella lopulliset päätökset ja hoitoratkaisut”, Väänänen sanoo. 

Töitä riittänee 

Työn murros on siis epäilemättä edessä ja automaatioaste tulee nousemaan, mutta onko luvassa väistämättä työttömyyttä? Sitä on Väänäsen mukaan vaikea sanoa. 

”Itse uskoisin, että kadonneiden töiden tilalle syntyy vauhdilla uusia, ja tekemistä riittää jatkossakin myös ihmisille. Esimerkiksi itse tekoälyn kehitys ja suunnittelu työllistää tulevaisuudessa varmasti lisää ihmisiä. Toki haasteena on, että koko elämänsä rekkaa ajanut henkilö tuskin hyppää kovin helposti mukaan kehittämään tekoälyä”, Väänänen miettii. 

Yhteiskunnan tukiverkko on joka tapauksessa tärkeä. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa mahdollinen työttömyys ei ole yhtä paha ongelma kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa esimerkiksi sairasvakuutus on usein osa työsuhdetta. 

”Tulevaan pitäisi valmistautua myös koulutuksen kautta. Perustiedot tekoälystä pitäisi saada kansalaistaidoiksi. Tässä esimerkiksi Helsingin yliopiston kautta tarjottava Elements of AI -koulutus on tehnyt jo nyt hyvää työtä”, Väänänen toteaa. 

Nykyisille nuorille tulevaisuus saattaa luoda loistavia mahdollisuuksia. Maailmaan syntynee useita töitä, joita ei ole aikaisemmin ollut olemassakaan. Niissä uusi sukupolvi saa varaslähdön, ja kun edellisellä sukupolvella ei ole takanaan vuosien työkokemusta, pelikenttä on tasainen. Esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttaja on työ, jota ei ollut olemassa vielä joitain vuosia sitten, mutta joka työllistää nykyään huomattavan määrän nuoria.  

Mikäli miettii nyt omaa tulevaa urapolkuaan, suosittelee Väänänen kouluttautumaan yhdistelmällä teknologiaosaamista ja humanistista tietämystä. Laaksosen mukaan erityisesti applikaatioiden rakentamisessa, koneoppimisessa ja syväoppimisessa on nyt meneillään kultaryntäys, johon taitavat asiantuntijat tai sellaisiksi tähtäävät ehtivät vielä mukaan. 

”Jos olisin nyt opiskelija, opiskelisin näitä aiheita ja lähtisin mukaan johonkin startupiin tai yritykseen, jolla on potentiaalia muuttaa maailmaa ja mahdollisuus voittaa oma markkinansa. Säästöjäni laittaisin kiinni alaa koskeviin sijoituksiin.”