Yhdistyneen yliopiston kipukohdat – ongelmien ytimessä johtosääntö

Alkuvuoden aikana Tampereen yliopistolla kerättiin adressia. Taas. 

Yli 800 yliopistolaista allekirjoitti vetoomuksen, jossa pyydetään yliopiston hallitusta muuttamaan nykyistä johtosääntöä, yliopiston “perustuslakia”. Allekirjoittaneisiin kuului muun muassa lähes sata professoria. Opiskelijoiden allekirjoituksia oli parisataa, loput olivat pääosin yliopiston henkilökuntaa: lehtoreita, yliopisto-opettajia, tutkijoita, hallintoa ja niin edelleen.

“Viimeistään nyt, kun konsistorin valitsema hallitus on toiminut puolitoista vuotta, on aika korjata tilanne ja antaa yliopiston itse laatia itselleen sopiva johtamismalli”, vetoomuksessa kirjoitetaan.

Allekirjoittaneet kokevat, ettei yhteisön asiantuntemusta kuulla riittävästi. Esiin nostettiin myös yliopiston keskeinen hallintoelin, konsistori. Sitä johtaa provosti Jarmo Takala, jota ei ole virkaansa valinnut yliopistoyhteisö, vaan yliopiston hallitus. Yliopistolain mukaan konsistorin tulisi edustaa yliopistoyhteisön jäseniä, eli professoreita, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita.  Kesäkuussa Tampereen yliopiston hallitus järjesti kuulemistilaisuuden, jonka osana esiteltiin vetoomus johtosäännön muuttamiseksi. Päätöksiä hallitus lupasi kuluvan vuoden syksyllä. 

Johtosääntö runnottiin läpi kiireellä

Uutta Tampereen yliopistoa rakennettiin viitisen vuotta. Uusi yliopisto yhdisti pääasiassa yhteiskuntatieteellisen Tampereen yliopiston (TaY) ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY). Lisäksi yhdistyneiden yliopistojen muodostama Tampereen korkeakoulusäätiö omistaa enemmistön Tampereen ammattikorkeakoulun osakkeista ja harjoittaa sen nimissä ammattikorkeakoulutoimintaa. Näistä kolmesta korkeakoulusta seurasi yhdistymisvaiheen nimitys, Tampere 3 tai kavereiden kesken, T3. Tie yhdistymiseen ei ollut mutkaton. Riitaa tuli uuden yliopiston nimestä, johtamisesta, tietojärjestelmistä, rahasta, tiedekunnista, identiteetistä ja monista muista suuremmista ja pienemmistä linjoista. Valituksia tehtiin muun muassa hallinto-oikeuteen, oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kesäkuisen vetoomuksen juurisyy on johtosääntö. Siitä alettiin vääntää jo kaksi vuotta sitten, kun lauantaina 3. helmikuuta 2018 Tampereen tulevan yliopiston johtosäännön luonnos pamahti yliopistojen intranet-alustoille.  Vaikka erimielisyyksiä oli monista asioista, tuli paperista ehkäpä koko yhdistymisprosessin kipein kohta, jäävuoren huippu.

Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus aloitti helmikuun alussa uuden säätiömuotoisen yliopiston siirtymäkauden hallituksena, joka teki päätökset johtosääntöön liittyen. Johtosäännöstä kerrottaessa tiedotettiin samalla, että päivää aikaisemmin perustettu uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus, eli tässä kohtaa korkeakoulusäätiön hallitus, päättäisi johtosäännöstä tasan viikon päästä luonnoksen julkaisusta. Kommentointiaikaa annettiin muutama arkipäivä.

Muu yliopistoyhteisö, TTY:llä tai TaY:lla, ei päässyt näkemään johtosääntöluonnosta ennen kuin se ladattiin intranetiin. Korkeakoulusäätiön puheenjohtaja Marja Makarow totesi kiireisen aikataulun syyksi muun muassa sen, että siirtymäkauden hallituksen nimitys viivästyi kuukaudella.

Huolenaiheena itsehallinnon kaventuminen

Miksi johtosääntö sitten on niin tärkeä? Johtosääntö määrittää yliopiston rakenteen ja sen, kenellä on valta yliopistossa. Johtosäännössä määritellään yliopiston rakenteiden lisäksi yliopiston keskeisen päätöselimen, konsistorin toimintaa ja sen kokoonpanoa.  

Johtosäännön luonnos nostatti jälleen TaY:n piiristä huolen yliopiston itsehallinnon näivettymisestä. Luonnoksen esityksen mukaan huomattavaa valtaa käyttävässä konsistorissa olisi ollut 18 jäsentä: 8 professoria, 6 yliopiston henkilökunnan jäsentä, sekä 4 opiskelijaa. TaY:n yliopistokollegiossa oli 15 jäsentä kustakin ryhmästä, eli kaikki ryhmät olivat tasa-arvoisesti edustettuna. Konsistori tulisi korvaamaan kollegion uudessa yliopistossa.

Johtosääntö ristiriidassa lain kanssa

Johtosäännössä oli myös lain kannalta ongelmallisia asioita. Näitä olivat esimerkiksi, jo edellä kuvailtu rehtorin sijaisena toimivan provostin rooli konsistorin puheenjohtajana.  Keskustakampuksella järjestettiin ulosmarssi johtosääntöilmoitusta seuranneella viikolla. Ulosmarssiin osallistui noin tuhat henkilökunnan jäsentä, opettajaa ja opiskelijaa. Siihen tiivistyivät pitkään jatkuneet jännitteet ja erimielisyydet. Ulosmarssijat kokivat, että yliopiston henkilöstö ja opiskelijat oli sivuutettu uuden yliopiston rakentamisen tärkeimmistä vaiheista.

Johtosääntöön tehtiin lopulta lieviä myönnytyksiä. Tasa-arvoinen edustus, tasakolmikanta, ei toteutunut, mutta opiskelijoille annettiin yksi lisäpaikka. Hyväksyttyyn johtosääntöön ei oltu täysin tyytyväisiä TaY:n henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijoiden parissa. Hervannassa TTY:n opiskelijat ja ylioppilaskunta olivat toivoneet tasakolmikantaa konsistoriin. 

Myös yliopiston hallituksen jäsenten nimittämisen valmistelevassa nimityskomiteassa nähtiin itsehallintoa kaventavia piirteitä. Yliopistoyhteisöllä ei ollut enemmistöä, vaan säätiön perustajia oli mukana yhtä monta kuin yliopistoyhteisön edustajia. Esimerkiksi säätiömuotoisissa TTY:ssä ja Aalto-yliopistossa yliopistolaisilla oli nimityskomiteassa enemmistö.

Lisäksi, kritiikistä huolimatta, johtosäännön mukaan konsistorin puheenjohtajana toimii provosti, jonka yliopiston hallitus, eli tässä vaiheessa korkeakoulusäätiön hallitus, nimittäisi vaalien ohi. TaY:ssa konsistoria vastaava yliopistokollegio oli nimittänyt oman puheenjohtajansa. Tilanne on karrikoiden ilmaistuna hieman samanlainen, jos yhdistyksen puheenjohtajan nimittäisi jokin muu taho kuin yhdistyksen jäsenet. Tosin provostin valtaa on rajattu niin, että hän ei saa osallistua yliopiston halllituksen ja nimityskomitean nimittämispäätöksiin, vaikkakin saa olla osallisena edeltävässä valintaprosessissa. Puheenjohtajan nimittämisestä valitettiin korkeimpaan oikeuteen, mutta se ei lopulta antanut asiasta ratkaisua. 

Huomioitavaa on, että nämä kirjaukset löytyivät johtosäännöstä siitä huolimatta, että kolme eri lakiasiantuntijaa oli jo aikaisemmin todennut niiden olevan ristiriidassa lain kanssa. Konsistorin vaalit järjestettiin nopealla aikataululla, ja se aloitti toimintansa huhtikuussa 2018. Väliaikaiseksi puheenjohtajaksi korkeakoulusäätiön hallitus nimitti TaY:n johtamiskorkeakoulun dekaanin Antti Lönnqvistin. 

Laillisuuteen liittyviin epäkohtiin ei ollut tässä vaiheessa saatu selvyyttä, mutta yliopistoa rakennettiin silti näillä raja-arvoilla todella ripeiden aikamääreiden puitteissa. Taustalla johtosääntövääntö vain jatkui.

Toukokuussa 2018 siirtymäkauden hallitus muutti johtosääntöä  ilman ennakkoilmoitusta kesken hallituksen valintaprosessin. Muutettu johtosääntö rajasi tarkasti yliopiston hallituksen nimityskomitean kokoonpanoa ja määräsi, että vaaleilla valittu konsistori voi vain hyväksyä tai hylätä nimityskomitean tekemän esityksen kokonaisuudessaan. Näin konsistoria siis vaikeutettiin käyttämästä sille yliopistolain takaamaa nimitysvaltaa. Lisäksi konsistoria johtavalle provostille annettiin oikeus osallistua hallituksen valintaprosessiin muutoin kuin nimittämispäätösten tosalta. Erityisesti TaY:n edustajien mielestä tämä näytti taktiselta vedolta, jolla valtaa otettiin pois yliopistoyhteisöltä.

Entä sitten?

Uusi yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa.  Julkisuudessa on kohistu wau-työpajoista ja meemikielloista, mutta brändikohuja merkittävämpänä kaiken alle on jäänyt edelleen kytemään johtosääntö. Sitä ei ole avattu käsittelylle kevään 2018 jälkeen. Korkeakouluyhteisön toinen kokonainen lukukausi alkaa poikkeusoloissa. Hallinnon kehittämistyö jatkuu siitä huolimatta. Kesäkuisen vetoomuksen allekirjoittaneet yliopistolaiset näkevät, että nykyinen johtosääntö on osa uuden

yliopiston siirtymäkauden järjestelyitä, eikä sitä ei ole rakennettu autonomisesti ja demokraattisesti yliopiston sisällä, vaan siirtymäkauden hallitus on luonut sen kiireessä. Toisin sanoen yliopisto pyörii pohjanaan kiireellä kasattu valtajärjestys, johon siirtymäkauden hallitus vielä teki omapäisiä muutoksia. Elokuun lopussa yliopiston hallitus päätti perustaa työryhmän tarkastelemaan yliopiston johtamisjärjestelmän kehittämistarpeita. Työryhmä raportoi toimeksiannosta hallitukselle marraskuussa 2020. Ylioppilaskunta kritisoi ryhmän muodostamisen tapaa yliopistolain hengen vastaisena.

Syksyllä on muutenkin luvassa liikehdintää yliopistolain merkeissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö alkanee selvittää mahdollisuutta lain avaamisesta. Tarkastelun alle joutunee säätiöyliopistojen johtamisen sääntely. Avaaminen on osaltaan seurausta eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä, jonka taustalla on Tampereen yliopiston (TaY) useiden henkilöstöjärjestöjen ja ylioppilaskunnan ulosmarssikeväänä 2018 tekemä kantelu. Jo elokuulla tilanne osoittaa tihentymisen merkkejä, vaikka etätyöt ja -opiskelu jatkuvat. Jos yliopistodemokratiaa ja johtosääntömuutoksia vaativa adressi keräsi 800 nimeä kevätkesällä, on erimielisyyksien aika tuskin ohi syksylläkään.

Yliopistojen yhdistyminen aikajanalla.