YTHS:llä on käytössä 310,90 euroa per opiskelija – Hoitotakuu kiristyy ensi vuonna, mitäs sitten?

Muutoksen tuulet ravistelivat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä vuoden 2021 alussa. Uusi korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltolaki toi YTHS:n piiriin 140 000 asiakasta lisää ammattikorkeakouluopiskelijoiden tullessa opiskelijaterveydenhuollon piiriin. Lakimuutoksen tavoitteena oli parantaa opiskelijaterveydenhuollon palvelujen laatua ja saattaa opiskelijaterveydenhuolto yhdenvertaisesti kaikkien korkeakouluopiskelijoiden ulottuville.

Jokin meni kuitenkin vikaan. Vaikka määrärahoja lisättiin kattamaan uusien asiakkaiden tulo, syntyi uudistuksesta ruuhka. Vuoden 2021 tammikuussa Yle uutisoi, että  YTHS:n puhelinpalveluun oli jopa kolmen päivän jonot. Ammattikorkeakoululaisten siirtyminen YTHS:n piiriin oli ruuhkauttanut ajanvarauksen.

Lisämausteen toi korona, jonka myötä opiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyivät. Vuoden 2021 loppuun mennessä joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsi masennus- tai ahdistusoireista. YTHS:n mielenterveyspalvelujen kysyntä kasvoi.

Uudistuksen alussa syntynyt jonosuma ei sulanut, vaan paisui. Huhtikuussa 2022 opiskelijat olivat saaneet tarpeekseen. Yle uutisoi tällöin, että YTHS:n palvelut olivat ruuhkaantuneet entisestään. Mielenterveyspalveluihin joutui odottamaan jopa kolme kuukautta. Lääkärin vastaanotolle ja psykoterapiaan oli kuukausien jonot. Opiskelijat lähtivät barrikadeille ja vaativat mielenosoituksissa eri puolilla Suomea lisää resursseja YTHS:n mielenterveyspalveluihin.

Lääkäripulaa ja korkeaa vaihtuvuutta

Viime elokuussa YTHS julkaisi kotisivuillaan tiedotteen palvelutilanteestaan syyslukukauden alkaessa. Tiedotteen mukaan ”YTHS:n palvelujen jonotilanne yleis-, mielen- ja suunterveydessä näyttää aavistuksen verran kevättä valoisammalta.”

Odotusaikojen lyhentämiseksi  YTHS ilmoittaa täydentävänsä omaa palveluntuotantoaan ostamalla palveluja yksityisiltä lääkäriasemilta.

YTHS:n mukaan ruuhkan merkittävin syy on se, että erityisesti mielenterveyspalveluiden kysyntä on lisääntynyt, mutta resurssit eivät.

Tampereen seudulla mielenterveyden palveluihin pääsyä hankaloittaa myös aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon vaikea tilanne. Terveydenhoitoalaa vaivaava henkilöstöpula on iskenyt opiskelijaterveydenhuoltoon, jossa se näkyy erityisesti lääkärivajeena. Myös henkilökunnan korkea vaihtuvuus on ongelma.

YTHS:llä otettiin vuoden 2021 uudistuksen kanssa käyttöön uusi opiskelijakohtainen palvelumalli. Palvelumallin mukaisesti jokaisella opiskelijalla on oma vastuutiiminsä, johon kuuluu yleislääkäri, terveydenhoitaja, mielenterveystyötä tekevä sairaanhoitaja ja fysioterapeutti. Opiskelijan ollessa ensi kertaa yhteydessä opiskelijaterveydenhuoltoon tehdään hoidontarpeen arviointi, jossa opiskelija saa neuvontaa ja ohjeita itsehoitoon. Tarpeen vaatiessa hänet ohjataan joko digiklinikalle tai oman vastuutiimin palveluihin. Tiimien vauhtiin saaminen ei kuitenkaan onnistunut suunnitellusti, mikä omalta osaltaan pahensi jonotilannetta.

”Palvelumallin muuttuminen vuoden 2021 alussa oli todella iso muutos ja tämän muutoksen sisäänajo vaikuttanee vielä”, sanotaan YTHS:ltä.

Vain vähän lisärahaa ensi vuodelle

Valtion talousarvion mukaan hyväksyttävät opiskelijaterveydenhuollon kustannukset ensi vuodelle ovat 86 miljoonaa euroa. Mitoitus perustuu arvioituun 273 000 opiskelijan määrään.  77 prosenttia YTHS:n rahoituksesta tulee valtiolta ja 23 prosenttia koostuu korkeakouluopiskelijoilta kerättävästä terveydenhoitomaksusta, joka on 71,60 euroa vuodessa. Eduskunta päättää vuosittain opiskelijaterveydenhuollon kustannuksista.

Opiskelijaterveydenhuollon hyväksyttävät kustannukset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön arvioihin. STM:n arvio perustuu Kelan antamien tietojen lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämään opiskelijaterveydenhuoltoa koskevaan tietoon ja muihin opiskelijaterveydenhuollon tilaa koskeviin tietoihin ja selvityksiin. Arviossa otetaan huomioon palveluiden tarve, saatavuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus, kertoo Erika Juutinen Kelan etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksiköstä.

Tälle vuodelle opiskelijaterveydenhuoltoon oli varattu 65,8 miljoonaa euroa valtion talousarviossa, josta hyväksyttäväksi opiskelijakohtaiseksi keskiarvoksi 310,90 euroa. Ensi vuonna summa nousee 66,4 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 320,16 euroa opiskelijaa kohti. Tällä rahalla YTHS:n on järjestettävä asiakkailleen yleis- ja mielenterveyden sekä suunterveyden palvelut. Lisäksi YTHS:n velvollisuuksiin kuuluu muun muassa opiskeluympäristön tarkastuksia ja ennaltaehkäisevää terveydenedistämistyötä.

YTHS:n talous- ja tietohallintojohtaja Satu Justander kertoo, että opiskelijaterveydenhuoltoon toivottiin enemmän rahoitusta ensi vuodeksi. Maailman turvallisuus- ja energiatilanne on heijastunut myös terveydenhuollon kustannuksiin. Lisäksi inflaatiotaso on poikkeuksellisen korkea ja tulevaa kehitystä on vaikeaa ennustaa. YTHS pyrki varautumaan tulevaan kustannustason nousuun viime elokuun talousarvioesityksessä.

”Valtion budjetissa esitetty opiskelijakohtainen korvaus on toivomaamme pienempi. Olemme jättäneet tästä lausunnon lokakuussa, jossa olemme esittäneet opiskelijakohtaisen maksun korotusta vielä 5,92 eurolla, joka olisi esittämämme talousarvioesityksen mukainen”, kertoo Justander.

Hoitotakuu toteutuu, entä ensi vuonna?

YTHS:n toimintaa määrittää hoitotakuu, eli aika, jonka kuluessa asiakkaan kuuluu lain mukaan päästä hoitoon. Hoitotakuu on tällä hetkellä seuraava: Opiskelijan pitää saada YTHS:ään yhteys saman arkipäivän aikana. Kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta pitää tapahtua hoidontarpeen arviointi. Varsinaiseen hoitoon pääsyn yleis- ja mielenterveyden palveluihin on tapahduttava 90 vuorokauden sisällä ja suunterveyteen 180 vuorokauden sisällä.

Tällä hetkellä YTHS:n hoitotakuu toteutuu, vaikka hoitoon pääseminen onkin hidasta. Vuoden päästä se ei enää riitä.

Eduskunta päätti 16. marraskuuta, että hoitotakuu kiristyy yleis- ja mielenterveyden osalta ensin 14:ään ja sitten 7:ään vuorokauteen ensi vuoden lopulta alkaen. ”Hoitotakuun kiristyminen on haaste kaikille terveydenhuollon toimijoille, vaikka lakimuutoksen hyvänä tarkoituksena onkin parantaa hoitoon pääsyä. Pelkkä lakimuutos ei kuitenkaan jonoja lyhennä, vaan kiristyvä hoitotakuu lisää kustannuksia. Resursseja tarvitaan merkittävästi lisää”, kerrotaan YTHS:ltä sähköpostitse.