Kommentti: Kamala Harris saattaa voittaa vaalit, jos ei nojaa nuoren sukupolven äänien suhteen pelkkiin meemeihin
Teksti: Emma Lillqvist
Kuvat: Iikka Sorvali
Kirkkaanvihreä väri (tarkalta nimeltään ilmeisesti chartreuse), brat summer, coconut tree… Jos pelkkää Tiktokia on uskominen, ovat isot poliittiset tapahtumat nykyään yhtä hysteeristä meemeilyä. Meemeily ei pahimmillaan tunnu olevan kaukana paatoksellisissa kampanjapuheissakaan, etenkin jos seuraa Yhdysvaltojen presidentinvaalien vastapuolta demokraattien viestinnän silmin, ja toisinpäin.
Kamala Harris, demokraattien raikas tuulahdus, on valtuuttanut Kamala HQ-sometiiminsä omaksumaan Gen-Z -huumorin ja kielen täysin rinnoin. Tämä on johtanut harvinaisen vapautuneeseen kampanjasomettamiseen ja sen myötä valtavaan suosioon erityisesti nuorten äänestäjien keskuudessa. Kookospuheesta alkunsa saanut brat-meemien kulovalkea on levinnyt yksityiskäyttäjien keskuudessa siitä asti, kun Harris ilmoitti asettuvansa ehdolle. “Brat summerista” tulikin Kamala summer. Artisti Charli XCX:n twiitin jälkeen Kamala HQ omaksui tittelin vaihtamalla sometiliensä kansikuvaksi brat-tyylisesti stilisoidun “kamala hq”- tekstin kirkuvan vihreän värin päälle.
Nuoret äänestäjät kaipaavat konkretiaa siinä missä kaikki muutkin, ehkä jopa enemmän verrattuna ikääntyneeseen väestöön – onhan heidän tulevaisuutensa nyt vaakalaudalla.
Myös Harrisilla itsellään on tätä nykyä henkilökohtainen Tiktok-tili, mutta sen sävy on, joskin kepeä, kuitenkin enemmän asiasisältöön keskittyvä. Tämä voi olla järkevää, sillä Tiktokin luonnonvoiman kaltaista liikettä nyt jo hyvän tovin seuranneena voin sanoa, että someyleisö kyllästyy heti, kun minkä tahansa “virallisen” tahon – brändin, yrityksen tai tässä tapauksessa presidenttiehdokkaan – sometili muuttuu meemien suhteen reaktiivisesta puhtaan replikoivaksi.
On kiistatta hienoa, että uutta äänestäjäsukupolvea kosiskellaan rohkeillakin keinoilla, mutta vaarana on homman lävähtäminen niin sanotusti reisille.
Uskon, että Harrisin kampanjan kyky asettua viestinnällisesti nuorten kenkiin puhuttelee suurta osaa nuorista äänestäjistä. Osa 18–24-vuotiaista varmasti motivoituu yksinomaan meemienkin avulla äänestämään jopa ensi kertaa, mutta pelkään jäljelle jäävien nuorten kokevan tulleensa infantilisoiduiksi. Koska Gen-Z:n huumori nojaa vahvasti itseironiaan, voi joku pitää tätä poliitikon suusta pahimmillaan epäammattimaisena. Nuoret äänestäjät kaipaavat konkretiaa siinä missä kaikki muutkin, ehkä jopa enemmän verrattuna ikääntyneeseen väestöön – onhan heidän tulevaisuutensa nyt vaakalaudalla. Halu ymmärtää presidenttiehdokkaan arvoja ei ole liikaa vaadittu.
Kamala Harrisin innokas online-fandom sai alkunsa viime vaaleissa, kun Harris oli ensi kertaa ehdolla. Fanioukko tituleeraa itsensä K-hiveksi, Beyoncen BeyHivestä inspiroituneena. Jos fanikulttuurin perinteitä on uskominen, idolin status yksinomaan julkisuuden henkilönä ei riitä, vaan faneille on annettava jotakin mitä kuluttaa. Perinteisesti se on ollut esimerkiksi musiikkia, elokuvia tai somesisältöä. Kun kyseessä on politiikka, esiin nousevat arvokysymykset, käytännön tavoitteet ja toimet, joilla nämä aiotaan saavuttaa.
Jos Kamala HQ haluaa kasvattaa K-hivea vaalivoittoon saakka, on heidän osattava tasapainoilla meemien ja asiasisällön ohuella nuoralla marraskuuhun asti.